Historian havinaa

Historia
Kontiolahti kuului vuoteen 1739 saakka Liperin kirkkopitäjään. Vuonna 1859 Kontiolahti määrättiin keisarillisella käskykirjeellä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi, mutta vasta vuonna 1873 kirkkoherran vaihtumisen myötä syntyi erillinen Kontiolahden kunta (Kontiolahden perustamiskirjat).

Kunnan perustamisen aikaan väkiluku oli 5 599 henkilöä. Vuonna 1911 asukasluku ylitti 10 000 asukkaan rajan, mutta  - muun muassa Pielisensuun kunnan eron vuoksi Kontiolahdesta - kuntalaisten määrä laski nopeasti, ollen vuonna 1916 vain 6 876 henkeä. 1940-50-luvuilla väkiluku nousi jälleen yli 10 000 asukkaaseen, mutta vuodesta 1960 se alkoi taas laskea vuoteen 1978 saakka, mistä lähtien Kontiolahden kunta on ollut kasvava kunta, lukuun ottamatta vuotta 1994.

Lisää Kontiolahden historiasta voit lukea Jaakko K. Turusen kirjoituksesta "Katsaus Kontiolahden kunnan alkuvaiheisiin".

Höytiäisen laskun 150-vuotismuistovuosi (2009)
Höytiäisen rantojen asukkaiden keskuudessa heräsi 1700-luvun puolivälissä ajatus Höytiäisen vedenpinnan laskemisesta. Näin tehtäisiin loppu jokavuotisille tulville ja saataisiin uutta viljely- ja laidunmaata. Sata vuotta myöhemmin myös valtiovalta kiinnostui asiasta.

Työ alkaa
Kuuden kilometrin pituinen laskukanavan kaivutyö Pyhäselästä Jaamankankaan poikki Höytiäiseen aloitettiin huhtikuussa 1854. Työmiehiksi lähetettiin pääasiassa Höytiäisen ympäristökylien talojen joutoväkeä hevosineen. Töihin tuli myös huomattava määrä loismiehiä. Ensimmäiseksi kaivettiin laskukanava Pyhäselän ja Höytiäisen välillä olevaan Valkealampeen. Höytiäisen vedenpinta oli vain metrin verran Valkealampea ylempänä ja Pyhäselän puolestaan lähes 20 metriä alempana. Lisäveden saamiseksi kaivettiin Valkealammesta vielä oja - myöhemmin kanava - Höytiäisen Paskonpohjaan. Kanavan yläosaan rakennettiin kaksi patoa, joiden avulla säännösteltiin kanavaan virtaavan veden määrää. Vesi toimi näin kanavan kaivumiehenä. Aika ajoin luukut suljettiin kivien ja kovien maakerrosten poistamiseksi kanavan pohjalta. Aluksi työ eteni aivan suunnitellusti. Kuitenkin pian virtaava vesi alkoi syövyttää kanavan lisäksi myös hiekkamaahan rakennettujen patojen perustuksia.

Padot murtuvat
Elokuun 3. päivänä 1859 veden juoksua ei enää pystytty säätelemään, saati hillitsemään. Patorakenteet murtuivat ja vesi syöksyi valtavana putouksena Höytiäisestä kohti Pyhäselkää. Järven laskuoperaatiosta oli tullut näin ihmisen aiheuttama luonnonmullistus. Parhaimmillaan vettä kuohusi kohti Pyhäselkää 4 000 - 5 000 kuutiometriä sekunnissa. Höytiäisen pinta laski viikossa 4,5 metriä. Elokuun puolenvälin jälkeen veden pinta oli jo 7,5 metriä alempana, minkä jälkeen veden virtaus tasautui. Seuraavana syksynä Paskonpohjan salmeen syntyneen Puntarikosken perkauksen jälkeen Höytiäisen laskun kokonaismääräksi saatiin 9,5 metriä - vain puoli metriä etukäteissuunnitelmia enemmän.

Laskun jälkeen
Höytiäisen raivokas purkautuminen ja sen aiheuttama elinympäristön yhtäkkinen muutos järkytti paikallisia asukkaita. Kalamiehille järvenlasku oli aluksi valtava tyrmistys, mutta pian huomattiin, että kalatilanne olikin varsin hyvä. Lietemaan kuivuminen vei vuosia. Lopulta maahan versoi ensin kortetta ja luhtaheinää, myöhemmin pajua ja leppää sekä kitukasvuista mäntyä nopeakasvuisen koivun kustannuksella. Janoiset lehtipuut edistivät maan kuivumista. Höytiäisen laskun ansiosta vesijättömaata syntyi 15 700 hehtaaria. Korvauksena menetetystä maasta runsaat 300 hehtaaria jaettiin Höytiäisen kanavan varrella sijaitseville taloille ja 38 hehtaaria kruunulle. Loput yli 15 300 hehtaaria jaettiin laskutyöhön osallistuneiden kesken kaivu- tai lapioaloina ilmaistun työmäärän mukaisessa suhteessa. Kontiolahden kunnan osalta Höytiäisen vesijättöjen järjestelytoimitukset merkittiin maarekisteriin vuonna 1951. Vesijättömaalle syntyi 118 uutta tilaa sisältävä Pohjan kylä. Höytiäisen vesijättöjen järjestelytoimituksia tehtiin myös Juuassa ja Polvijärvellä.

Lähde: Pihlatie, Matti et. al. (toim.) 1997: Höytiäinen. Gummerus. Jyväskylä

Murre - mie ja sie
Kontiolahden kunnan alueella kunnan alkuperäisväestö puhuu itäisiä savolaismurteita eli Pohjois-Karjalan murretta.

Perinneruoka
Kontiolahtelainen perinneruoka on suutarinpaisti, joka on valmistettu vedessä hauduttamalla, uunissa tai suuressa padassa liedellä ruskistetusta sianlihasta, sipulista ja tuoreista Höytiäisen pikkumuikuista. Toinen perinneruoka on kapakalakeitto, jota valmistetaan kuivatusta kalasta ja perunasta.