Mikä minusta tulee isona? - Kontiolahden koulu

Elinkeinorakenne ja työvoimantarve
Lukiokoulutus
Ammatillinen koulutus


ELINKEINORAKENNE JA TYÖVOIMANTARVE

Koulutuspaikkaa mietittäessä on hyvä ottaa huomioon työnsaantimahdollisuudet koulutuksen jälkeen. Suomessa tuotantotoiminta, työt ja ammatit jaetaan alkutuotantoon (maa- ja metsätalous, puutarhanhoito ja kalastus), jalostukseen (teollisuus, kaivostoiminta, käsityö ja rakentaminen) ja palveluihin (kauppa, ravitsemus, rahoitus, liikenne, yrityspalvelut sekä yhteiskunnalliset ja muut palvelut). Eniten suomalaisia työllisiä työskentelee palveluissa (67 %). Seuraavaksi eniten työskentelee jalostuksessa (27 % työllisistä), joista suurin osa teollisuudessa (76 %) ja loput rakentamisen parissa. Alkutuotannossa työskentelee reilu 5 % työllisistä. (Lähde: Teknologiateollisuus ry).

Nykyisin työmarkkinoilta poistuu 15 000 – 20 000 henkilöä enemmän kuin uusia työntekijöitä tulee tilalle. Työvoiman tarvetta voidaan myös aika hyvin arvioida lähimmän tulevan vuosikymmenen ajalle. Eniten pulaa arvioidaan olevan ammatillisista työntekijöistä. Melkoisella varmuudella eniten työpaikkoja tulee olemaan hoitotyössä ja erilaisissa palveluissa (lähinnä kauppa, ravintolat ja pesulat). Suuri työvoiman tarve odotetaan olevan myös teollisuudessa ja talouden ja hallinnon johtotyössä. Tuotannon johto- ja asiantuntijatyössä tarvitaan myös osaajia. Näiden lisäksi on myös muita aloja, joille tarvitaan työvoimaa korvaamaan poistuvia työntekijöitä. Näistä voidaan mainita esimerkiksi opetusala, toimistotyö, maa- ja metsätalous, liikenne- ja kuljetus, rakentaminen ja suojeluala. Erityinen tarve monilla aloilla on erityiskoulutetuista työntekijöistä. (Lähde: Työministeriö, Työvoima 2020 –väliraportti).

Yhteiskunnallisesti olemme eläneet nyt informaatioyhteiskunnan aikaa, johon on liittynyt voimakas tietotekniikan kehitys ja laajeneminen niin työpaikoilla kuin kotonakin. Se on tuonut ulottuvillemme valtavan määrän erilaista informaatiota ja lähes jokainen työllinen on joutunut opettelemaan tietoteknisiä taitoja. Olemme siirtymässä nyt bioyhteiskuntaan, jossa tietotekniikkaa hyödynnetään bioteknologiassa. Asiaa tutkineet ovat sitä mieltä, että tulevaisuudessa tekninen ja erityisesti biotekninen tutkimus ja sen tuoma kehitys määrää, millaisia töitä tulevaisuudessa on tarjolla. Tulevaisuudessa tarvitaan entistä enemmän monipuolisia osaajia. Tulevaisuuden työntekijälle ei riitä pelkästään yhden kapea-alaisen työn hallinta vaan täytyy hankkia itselleen monipuolisia taitoja, joilla voi kilpailla työmarkkinoilla. (Lähde: Avainteknologiat ja tulevaisuus –tutkimus, Opetusministeriön julkaisuja 2003:2)

Lisätietoa:

www.mol.fi
www.tat.fi
www.teknologiateollisuus.fi

Perusopetuksen suorittaneet voivat pyrkiä opiskelemaan toisen asteen oppilaitoksiin eli lukiokoulutukseen tai ammatilliseen koulutukseen. Opiskelija voi myös yhdistää nämä kaksi koulutusta ja tehdä niin sanotun kaksoistutkinnon. Siinä opiskelija opiskelee jostakin ammatillisen koulutuksen tutkinnosta ammatilliset opinnot ja tekee lukion puolelta vähintään neljästä aineesta pakolliset opinnot, että pystyy osallistumaan ylioppilaskirjoituksiin. Näin opiskelija saa sekä ammatillisen koulutuksen ammattitutkintotodistuksen ja ylioppilastutkintotodistuksen.

Joillakin aloilla on mahdollisuus myös oppisopimuskoulutukseen, jossa opiskelijalla on oltava työpaikka ja sen lisäksi hän suorittaa vaadittavat teoriaopinnot jossakin ammatillisessa oppilaitoksessa.

Sekä ammatillisen koulutuksen että lukiokoulutuksen suorittanut saa yleisen jatko-opintokelpoisuuden korkea-asteen opintoihin.


LUKIOKOULUTUS

Miksi lukioon?

1.Saat hyvän yleissivistyksen
2.Saat hyvät valmiudet jatko-opintoihisi
3.Saat hyvät eväät ylioppilaskirjoituksiin
4.Saat lisäaikaa miettiä uravalintaasi
5.Saat kaksi tutkintotodistusta (lukion päättötodistuksen ja ylioppilastutkintotodistuksen)
6.Saat turvallisen ja virikkeellisen ympäristön kasvaa nuoresta aikuiseksi

Lukiokoulutus on pääasiassa yleissivistävää, joka antaa laaja-alaiset valmiudet jatko-opintoihin joko korkeakouluissa tai ammatillisten oppilaitosten ylioppilaspohjaisiin opintoihin.

Lukiokoulutus ei ole yleensä sidottu vuosiluokkiin. Lukion oppimäärä on kolmevuotinen, mutta lukion oppimäärän voi jakaa myös neljälle vuodelle. Opiskelija voi siis itse suunnitella ja säädellä omaa opinto-ohjelmaansa niin sisällöllisesti kuin ajallisestikin. Opetusta lukiossa annetaan noin 38 tunnin kursseina. Lukion koko oppimäärän suorittaakseen on opiskelijan opiskeltava vähintään 75 kurssia. Monet kurssit on mahdollista suorittaa myös itsenäisesti työskennellen.

Pakolliset kurssit ovat jokaiselle lukiolaiselle pakollisia opiskeltavia. Syventävät kurssit syventävät pakollisten kurssien oppisisältöjä. Syventävät kurssit ovat opiskelijan itse valittavissa. Sekä pakollisissa että syventävissä kursseissa on valtakunnalliset opetussuunnitelmat. Koulukohtaisilla soveltavilla kursseilla opiskelija voi opiskella oman kiinnostuksensa mukaan erilaisia asioita omassa koulussa tai jossakin muussa oman lukion kanssa yhteistoiminnassa olevassa oppilaitoksessa. Joissakin lukioissa tarjotaan myös mahdollisuutta valita kursseja korkeakouluista ja sisällyttää ne lukio-opintoihin.

Valintaperusteet

Peruskoulun hyväksytysti suorittanut voi pyrkiä lukioon. Jos hakijoita on enemmän kuin lukiossa on opiskelijapaikkoja, asetetaan hakijat järjestykseen seuraavien perusopetuksen päättötodistuksen oppiaineiden arvosanojen keskiarvon mukaan: Äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, vieraat kielet, uskonto/elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantieto ja terveystieto (vuodesta 2007 lähtien). Jos oppilaalla on perusopetuksen lisäopetuksen (10. luokka) päättötodistuksessa jossakin aineessa parempi arvosana, otetaan se valinnassa huomioon.
Keskiarvon lisäksi koulutuksen järjestäjä voi halutessaan järjestää myös pääsykokeita, huomioida joitakin oppiaineita painottavasti tai ja/tai ottaa huomioon hakijan muun koulutuksen, harrastuneisuuden tai jotakin muita näyttöjä.

Erityistehtävän saaneet lukiot

Lukio voi olla myös olla kokonaisuudessaan painottunut johonkin tiettyyn erityistehtävään tai lukiossa voi olla normaalin lukiolinjan lisäksi erityistehtäväalue. Lukioiden erityistehtäväalueina voivat olla muun muassa kielet, luonnontieteet, kuvataide, musiikki, ilmaisutaito, tanssi, ympäristö, urheilu, matematiikka, viestintä ja tekniikka. Kansainvälistä ylioppilastutkintoa (International Baccalaureate –tutkinto) varten annetaan opetusta kaksivuotisella IB-linjalla, jota edeltää vuoden pituinen valmistava luokka. IB-linjalla opetus on englanninkielistä.

Ylioppilastutkinto

Tietoa ylioppilastutkinnosta Opetusministeriön sivuilta:
http://www.ylioppilastutkinto.fi/

Etälukio

Tietoa etälukioista:
http://www.oph.fi/etalukio/yleisinfo.html

Jatkokoulutus

Lukion oppimäärän hyväksytysti suorittanut saa lukion päättötodistuksen ja lisäksi ylioppilastutkinnon hyväksytysti suorittanut saa ylioppilastutkintotodistuksen. Lukio ei anna ammatillista pätevyyttä. Lukion käynyt voi hakea opiskelemaan yliopistoihin, tiede- ja taidekorkeakouluihin, ammattikorkeakouluihin tai toisen asteen ammatilliseen koulutukseen.

Lisätietoa:

www.minedu.fi
www.oph.fi (opiskelijapalvelut)

Lähilukioita:

Kontiolahden lukio
Joensuun lyseon lukio
Joensuun yhteiskoulun lukio
Joensuun normaalikoulun lukio
Itä-Suomen koulun lukio
Joensuun lyseon lukion aikuislinja ja etälukio


AMMATILLINEN KOULUTUS

Ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnot ovat ammatillisia perustutkintoja. Tutkintojen laajuus on 120 opintoviikkoa, joka tarkoittaa pääsääntöisesti kolmen vuoden opiskelua. Opiskelu on lähinnä oppilaitoksessa tapahtuvaa, mutta koulutukseen kuuluu vähintään 20 opintoviikkoa työssäoppimista. Ammatillisen perustutkinnon suorittanut voi siirtyä työelämään tai pyrkiä jatko-opintoihin yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin.
Toisen asteen ammatillinen koulutus perustuu peruskoulun oppimäärälle, mutta koulutukseen voivat hakeutua myös lukion tai ylioppilastutkinnon suorittaneet. Tällöin ammatillinen koulutus lyhenee noin 20 – 40 opintoviikkoa.

KOULUTUKSEN RAKENNE JA TUTKINNOT

www.opintopolku.fi


Ammatillisen peruskoulutuksen koulutusalat ovat:
LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA
TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA
YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINON ALA
LUONNONTIETEIDEN ALA
MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALA
SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA
KULTTUURIALA
HUMANISTINEN JA KASVATUSALA
SOTILAS- JA SUOJELUALA

Koulutusalat jakaantuvat perustutkintoihin, jotka taas jakaantuvat kukin yhteen tai useampaan koulutusohjelmaan.

Perustutkinnot koostuvat ammatillisista opinnoista, yhteisistä opinnoista ja vapaasti valittavista opinnoista sekä opinto-ohjauksesta. Lisäksi tutkintoihin kuuluu työssäoppimista ja opinnäytetyö.

Tutkintojen rakenne:

  • Opiskelu kestää 3 vuotta
  • Laajuus on 180 osaamispistettä (osp)
  • 1 vuoden aikana suoritetaan noin 60 osp:tä

Opinnot:

  • AMMATILLISET TUTKINNON OSAT 135 osp
  • YHTEISET TUTKINNONOSAT 35 osp
  • VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT 10 osp



Tutkinnot voidaan suorittaa joko ammatillisena peruskoulutuksena tai näyttötutkintoina. Ammatillinen peruskoulutus on suoraan peruskoulusta lähteville tarkoitettu tie. Koulutus on mahdollista joissakin tapauksissa suorittaa myös oppisopimuskoulutuksena. Lisätietoa oppisopimuskoulutuksesta löydät muun muassa osoitteesta www.oppisopimus.net

Urheilijoille järjestetään myös urheilupainotteista ammatillista koulutusta. Tällaisessa koulutuksessa on mahdollisuus yhdistää tehokas valmentautuminen ja opiskelu. Joensuussa urheilijoiden ammatillista koulutusta järjestävät yhteistyössä Pohjois-Karjalan ammattiopisto ja Joensuun urheiluakatemia. Lisätietoa saat Urheiluakatemian sivuilta www.joensuu.fi/urheiluakatemia

Ammatillisiin perustutkintoihin johtavaan koulutukseen haetaan yhteishakujärjestelmän kautta. Yhteishaku kesällä ja syksyllä alkavaan koulutukseen on helmikuussa ja keväällä alkavaan koulutukseen syyskuussa. Yhteishaussa yhdellä lomakkeella voi pyrkiä kaikkiin haussa mukana oleviin koulutuksiin. Lomakkeessa voi esittää viisi hakutoivetta.

Ammatillisella erityisopetuksella pyritään turvaamaan mahdollisuus ammatilliseen koulutukseen kaikille, joilla on vammaisuuden, sairauden, kehityksestä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai jonkin muun syyn takia vaikeuksia selviytyä ammatillisista opinnoista ilman erityisjärjestelyjä. Ammatilliseen erityisopetukseen haetaan joko yhteishaussa tai suoraan oppilaitokseen. Lisätietoja löydät hakuoppaista ja muun muassa seuraavista osoitteista:
www.opintopolku.fi
www.kela.fi