Matkapäiväkirja Comenius-matkasta Turkkiin, Istanbuliin 

Tiistai 13.1.2015

Turkissa, Istanbulissa pidettävään Comenius-projektitapaamiseen lähti Lehmon koululta opettajat Anu Hurskainen ja Päivi Mustonen sekä rehtori Antti Väänänen. Matkamme alkoi tiistaina Joensuun lentokentältä aamukoneella kohti Helsinkiä. Helsingissä meillä oli pitkä odotusaika ennen iltakonetta kohti Istanbulia.

Lennot sujuivat hyvin ja olimme määränpäässä aikataulun mukaisesti. Lentokentällä meitä olikin vastassa Turkin koulun koordinaattori Mustafa sekä joukko muita turkkilaisia opettajia. Jäimme vielä odottamaan teekuppien äärelle muiden maiden seurueiden saapumista. Muiden matkalaisten jälleennäkeminen lentokentällä oli mukava, ja oli hienoa vaihtaa jälleen kuulumiset halauksien kera. Kun kaikki olivat saapuneet paikalle, lähdimme kohti hotellia. Hotellimme sijaitsi Sultanahmetissa vanhan kaupungin alueella. Hotellimme lähellä oli paljon historiallisia nähtävyyksiä kuten Hagia Sofia.

Keskiviikko 14.1.2015

Aamupalan jälkeen lähdimme bussilla koululle, missä oli ensimmäiseksi ohjelmassa tervetulotilaisuus esityksineen. Opettajat ja oppilaat olivat harjoitelleet ja valmistaneet erilaisia tanssi-, musiikki- ja puhe-esityksiä, jotka olivat hauskoja ja taidokkaita.

Esitysten jälkeen osallistuimme kahdelle oppitunnille. Englannin oppitunnin teemana olivat erilaiset liikuntalajit ja välineet. Yhteiskuntaopin/historian oppitunnin teemana oli Turkin historia. Tämän jälkeen Mustafa kertoi meille Turkin koulutusjärjestelmästä salissa.

Oppituntien jälkeen siirryimme koulun ruokalaan lounaalle, jonka valmistamisesta olivat vastanneet kymmenen perhettä koulun vanhempainyhdistyksestä. He olivat leiponeet maistuvia paikallisia herkkuja meidän iloksemme.

Illalla söimme päivällistä hienossa ravintolassa, josta oli kaunis näköala Kultaisen Sarven alueelle. Kultainen Sarvi on Bosporista länteen työntyvä lahti ja satamapaikka Istanbulissa.

Torstai 15.1.2015

Me suomalaiset esittelimme koululla toisten maiden opettajille Suomesta kertovan Prezi-videon, johon olimme koonneet yleistä tietoa Suomesta sekä mm. Suomen koulutusjärjestelmästä kertovan videon. Näytimme myös oppilaidemme kanssa tekemämme Lehmon koulusta kertovan videon ja kerroimme huhtikuussa 2015 pidettävän Suomen tapaamisen ohjelman rungon pääpiirteissään. Suomen koulutusjärjestelmä on erittäin hyvässä maineessa maailmalla ja projektikumppanimme kertoivatkin odottavansa innolla vierailuaan Suomeen.

Vaihdoimme myös koulujemme maskotit ja päiväkirjat. Meille tuli Sisilian koulun maskotti Etna, joka esittää Sisiliassa sijaitsevaa Euroopan korkeinta aktiivista tulivuorta Etnaa. Suomen maskotti nallekarhu päiväkirjansa kanssa lähti vuorostaan vierailulle Puolaan. Olimme myös varanneet tuliaisia Suomesta kaikille projektiin osallistuville kouluille annettavaksi. Veimme suklaata, koivun tuohesta tehdyn sydänkoristeen sekä muistikirjan, joka oli koristeltu karjalaisen perinteen mukaisesti kukkilintu- ja elämänpuukuvioilla.

Vanhempainyhdistys tarjosi meille erittäin maittavan ja monipuolisen lounaan ravintolassa. He lahjoittivat meille myös tuotekassit. Turkkilaiset olivat erittäin vieraanvaraisia ja sydämellisiä meitä vieraita kohtaan.

Seuraavaksi oli ohjelmassa retki Eminönuun bussilla. Istanbulissa on n. 14 miljoonaa asukasta. Väenpaljoudesta johtuen liikenne ruuhkautuu usein siellä ja bussimatkat kestävät pitkään, vaikka etäisyydet eivät olisikaan pitkiä.

Lähdimme veneretkelle Bosporinsalmelle. Bosporinsalmi on Istanbulissa sijaitseva kapea salmi, joka erottaa Euroopan ja Aasian maanosat. Istanbul on kaupunki, joka ulottuu siis kahteen eri maanosaan. Bosporinsalmi on noin 30 km pitkä. Leveyttä sillä on leveimmässä kohdassa 3700 m ja kapeimmassa kohdassa 700 metriä. Bosporinsalmi on yksi maailman liikennöidyimmistä laivaväylistä.

Salmi yhdistää Mustanmeren ja Marmaranmeren. Lähellä salmen Marmaranmeren-puoleista päätä siitä työntyy länteen pitkä lahti, Kultainen sarvi. Salmen yli johtaa kaksi moottoritiesiltaa, joista ensimmäinen valmistui vuonna 1973. Salmen ali on Marmaray-niminen rautatietunneli, joka yhdistää Istanbulin Euroopan ja Aasian puoleiset paikallisjunaradat.

Veneretken jälkeen kävelimme kohti Galatan tornia. Galatan torni on Istanbulin yksi kaupungin merkittävimpiä nähtävyyksiä, osana historiallista genovalaista Istanbulin kaupunginosaa. Galatan torni on kaikkiaan noin 67 metriä korkea ja sen huipun muodostaa kartiomainen torni.

Torniin pääsi kiipeämään näköalatasanteelle. Näkymät sieltä olivat ainutlaatuiset.

Torni rakennettiin vuonna 1348. Rakennelmaa käytettiin alun perin laivaliikenteen tarkkailuun, mutta kaupungin hallinnan vaihduttua vuonna 1453 Ottomaanit muuttivat tornin käytön sekä vankilaksi että laivaston varastoksi.

Ilta päättyi ruokailuun ravintolassa, jossa meille oli varattu herkullista ruokaa ja iloista elävää musiikkia.

Perjantai 16.1.2015

Kokoonnuimme aamulla hotellimme ala-aulaan. Lähdimme yhdessä kävellen vierailemaan Topkapin palatsiin. Palatsin rakennustyöt aloitti sulttaani Mehmed II vuonna 1459. Topkapin palatsi toimi vuosina 1465-1853 Ottomaanien valtakunnan hallintopaikkana. Palatsi muutettiin museoksi vuonna 1924 ja se on Unescon maailmanperintökohde vuodesta 1985. Nimestään huolimatta Topkapi ei ole yksi palatsirakennus, vaan laaja rakennuskompleksi, johon kuuluu neljä muurien ympäröimää sisäpihaa, niiden sisällä puistojen ympäröimiä huviloita ja huvimajoja. Tärkeä osa Topkapia on haaremi, jossa on asunut tuhansia naisia ja eunukeita. Haaremi on perinteisen arabialaisen huoneiston osa, johon perheeseen kuulumattomilta miehiltä oli pääsy kielletty. Koko palatsin väkiluku oli suurimmillaan noin neljätuhatta.

Topkapin palatsissa vieraillessamme saimme nähdä mittaamattoman arvokkaita esineitä, vanhoja aseita, pyhiä esineitä, aarteita yms. Tuntui käsittämättömältä, miten hyvin vanhat esineet olivat säilyneet näihin aikoihin asti.

Lounastauon jälkeen ohjelmassa oli vierailu Hagia Sofiassa, joka on maailmanlaajuisesti yksi tunnetuimmista Istanbulin maamerkeistä. Hagia Sofia rakennettiin aluksi kristilliseksi kirkoksi vuonna 537, mutta se muutettiin moskeijaksi, kun turkkilaiset valtasivat Konstantinopolin vuonna 1453. Vuodesta 1934 alkaen Hagia Sofia on toiminut museona.

 Seuraavaksi ryhmämme vieraili Basilica Cisternissä, joka on erittäin vanha maanalainen kirkko, jota käytettiin myös kaupungin vesivarastona.

Sulttaani Ahmedin moskeijassa vierailu oli ohjelmassamme seuraavaksi. Siitä käytetään myös nimitystä Sininen moskeija, koska sen sisusta on verhoiltu sinisillä laatoilla. Tämä moskeija on Turkin kansallismoskeija. Meitä oli etukäteen tiedotettu, että naisvierailijoiden on hyvä tuoda huivi mukanaan. Moskeijan kunnioittamiseksi vaaditaan, että naisten on peitettävä päänsä ennen sisäänmenoa. Itse moskeijaan emme päässeet sisälle, koska se oli mennyt kiinni juuri ennen saapumistamme.

Sitten vierailimme Grand Bazaarissa. Meillä oli noin tunti aikaa tehdä ostoksia basaareista. Hinnasta tinkiminen on tyypillistä turkkilaisissa basaareissa, eli myyjä ja asiakas neuvottelevat hinnasta. Meille kerrottiin, että yleensä lopullinen hinta on noin puolet siitä, mitä myyjä aluksi pyytää. Hinnasta tinkiminen tuntui todella oudolta.

Illallista söimme Galatan sillan luona ravintolassa, jonka ikkunasta avautui kaunis näkymä pimeään Istanbuliin. Orkesteri soitti meille musiikkia ruokaillessamme.

Lauantai 17.1.2015

Aamulla lähdimme bussilla vierailulle Turkuazoo-nimiseen paikkaan. Se oli iso akvaariopuisto, jossa oli paljon meressä eläviä eläimiä. Siellä olisi ollut mahdollisuus sukeltaa hain seurassa lisämaksusta. Antti suunnitteli menevänsä sukeltamaan hain seuraan. Kun selvisi, että matkustamme lentokoneella seuraavana päivänä, sukellus ei onnistunutkaan. Paineenvaihtelut ovat niin suuria sukeltamisessa ja lentokoneella matkustamisessa, että peräkkäisinä päivinä niitä ei suositella tehtäväksi.

Kävimme ostoskeskuksessa lounaalla ja ostimme Turkissa tyypillisiä Turkish delight –makeisia Suomeen tuliaisiksi.

Seuraavaksi menimme Harbiye-sotilasmuseoon, missä oli näytteillä vanhoja armeijan välineitä. Saimme katsoa siellä myös Mehter-esityksen. Mehter tarkoittaa vanhan ajan Ottomaanien sotilassoittokuntaa. Esitys oli hyvin vaikuttava.

Illalla kävimme syömässä ravintolassa illallisen yhdessä turkkilaisten ja puolalaisten kanssa.

Sunnuntai 18.1.2015

Sunnuntaipäivänä matkustimme kotiin. Lähdimme hotellilta aamulla kymmeneltä ja perillä Joensuun lentokentällä olimme puoli yhdeltä sunnuntain ja maanantain välisenä yönä matkustettuamme noin 15 tuntia. Matkustuspäivä oli pitkä. Palasimme kotiin väsyneinä mutta iloisina. Kotimatkalla suunnittelimme jo kovasti Suomen tapaamista, sillä seuraavaksi on meidän vuoromme järjestää projektitapaaminen Suomessa huhtikuussa 2015.

Turkin projektitapaamisesta jäi paljon mukavia muistoja. Turkkilaiset olivat todella ystävällisiä ja vieraanvaraisia ihmisiä.

Teşekkür ederim! Se on turkin kieltä ja se tarkoittaa suomeksi: Kiitos!