Kontiolahden kunnan taloudellinen tilanne heikentyi vuoden 2024 aikana verotulojen ja valtionosuuksien vakiintuessa sote-uudistuksen jälkeiselle tasolle. Taloudellisen tilanteen heikkenemiseen ovat vaikuttaneet myös kunta-alan palkkaratkaisut, uuden velvoittavat lakisääteiset tehtävät, kunnan mittavat investoinnit pitäen sisällään poistojen ja velkamäärän kasvamisen, kustannustason muutokset sekä TE-palveluiden siirtyminen kunnalle. Tehtyjen sopeutustoimien, toiminnan tarkastelun ja tehostamisen kautta on Kontiolahden kunnan talouden tilanne kuitenkin heikentynyt arvioitua vähemmän. Sopeutustoimia on onnistuttu tekemään ilman merkittäviä palveluiden leikkauksia.
Kumulatiivista ylijäämää kunnalla oli 18,0 miljoonaa euroa vuoden 2024 lopussa. Vuoden 2025 viimeisessä osavuosiraportissa on kunnan alijäämäksi tälle vuodelle arvioitu -1,2 miljoonaa euroa. Kunnanjohtajan talousarvioehdotuksessa vuodelle 2026 esitetään -0,7 miljoonaa euron alijäämää. Myös suunnitelmavuodet 2027 ja 2028 ovat lievästi alijäämäisiä. Vuoden 2027 alijäämäksi arvioidaan noin 0,5 miljoonaa euroa ja vuoden 2028 alijäämäksi noin 0,3 miljoonaa euroa. Suunnitelmavuosiin sisältyy muun muassa verotulojen ja valtionosuuksien kehitykseen sekä sote-kiinteistöjen yhtiöittämiseen liittyviä riskejä.
Yleinen talouden heikko suhdannetilanne vaikuttaa verokertymään, ja toisaalta menot kasvavat henkilöstökustannusten nousun, työttömyyden kasvun ja investointitarpeiden vuoksi. Vuonna 2026 toimintakate heikkenee eli nettomenot kasvavat 1,7 miljoonaa euroa (3,6 %) verrattuna vuoden 2025 muutettuun talousarvioon. Talousarvioesitys on laadittu pääosin nykyisen palvelurakenteen tasoisena. Merkittävimmät määrärahalisäykset kohdentuvat kunta-alan sopimusten mukaisiin palkankorotuksiin ja perusopetukseen kohdistuviin lakisääteisiin uusiin velvoitteisiin. Lisäksi toimintakuluja kasvattavat vuoden 2026 alusta voimaan tullut TE-palvelu-uudistus, jossa laajennettiin kuntien rahoitusvastuuta työttömyysetuuksista. Kunnan menot voivat jäädä arvioitua pienemmiksi vain, jos palveluverkkoa ja toimintaa onnistutaan sopeuttamaan vastaamaan pienenevää palvelutarvetta ja rahoitusta suunnitelmakaudella.
– Tasapainottavia toimenpiteitä tulee jatkaa talouden kantokyvyn turvaamiseksi tulevina vuosina. Toimintakatteen kasvua on pystyttävä hillitsemään ja investointitaso tulee pitää kestävällä tasolla, toteaa kunnanjohtaja Jari Tuononen. Kunnanjohtajan talousarvioesityksellä turvataan nykyiset palvelut ja kattava palveluverkko. Suunnitelmakaudelle toteutettavat päiväkoti- ja liikuntahalli-investoinnit vahvistavat kunnan hyviä ja laajoja palveluita myös tulevaisuudessa.
Talousarviota valmistellaan kunnissa useiden muutosten ja epävarmuustekijöiden keskellä, minkä vuoksi tulevat vuodet tulevat olemaan taloussuunnittelun osalta haasteelliset. Vuoden 2025 alusta voimaan tullut TE-palveluiden muutos, kuntien rahoitusjärjestelmän uudistaminen, hankintalain uudistus sekä sote-kiinteistöjen yhtiöittämisvelvoite aiheuttavat omat haasteensa kestävälle kuntataloudelle.
Taloussuunnitelmassa investointitaso on sopeutettu kestävämmälle tasolle velkaantumiseen liittyvien riskien kasvun, korkotason nousun ja korkean investointitason menoja lisäävien vaikutusten rajoittamiseksi. Merkittävien investointien vuoksi kunnan lainakanta on edelleen korkealla tasolla. Investoinneista aiheutuvat poistot rasittavat kunnan käyttötaloutta merkittävästi tulevina vuosina.
Taloussuunnitelmakaudella investoinnit ovat tasolla, jossa lainakanta säilyy lähes ennallaan. Suunnitelmakaudella lainakannan arvioidaan laskevan 1,3 miljoonaa euroa. Uutta pitkäaikaista lainaa otetaan vuonna 2026 enintään 6,0 miljoonaa euroa. Ensi vuoden lopussa lainaa kunnalla arvioidaan olevan noin 3 727 euroa per asukas, kun vuoden 2025 lopussa sitä arvioidaan olevan 3 795 euroa per asukas. Manner-Suomen kuntien lainakanta asukasta kohden vuoden 2024 lopussa oli 3 434 euroa. Vuoden 2026 nettoinvestoinnit ovat kunnanjohtajan talousarvioehdotuksessa noin 4,8 miljoonaa euroa. Koko taloussuunnitelmakauden investointien arvioidaan olevan noin 18,5 miljoonaa euroa. Investoinnit painottuvat suunnitelmakaudella talonrakennusinvestointeihin, kuten Onttolan uuteen liikuntahalliin ja Paiholan päiväkodin korvaavaan kohteeseen.
Kuntastrategian mukaisesti kunta jatkaa parhaiden olosuhteiden luomista yrittämiseen ja työntekoon. Kunnan tytäryhtiöiden Kontiolahden Yrityspalvelu Oy:n ja Kontionloikka Oy:n keskeisin tehtävä on yritysten kasvun ja kehittämisen mahdollistaminen sekä Kontiolahden alueen matkailun kehittäminen.
Verotulokehitys on kuluvana vuonna jäänyt ennakoitua heikommaksi talouden vaikean suhdannetilanteen sekä verotilityksiä alentavien aikaisempia vuosia koskevien oikaisujen myötä. Kontiolahden kunnallisveroprosentti vuodelle 2026 on 8,8 prosenttia säilyen vuoden 2025 tasolla ja arvio kunnallisverokertymästä on 6,6 prosenttia vuotta 2025 suurempi. Kiinteistöveroprosentit säilyvät edelleen keskiarvon alapuolella verrattuna koko maahan ja Pohjois-Karjalaan. Kontiolahden kunnan yhteisöverokertymän arvioidaan pysyvän vuoden 2025 tasolla.
Valtiovarainministeriön syyskuussa 2025 julkaisemien laskelmien mukaan Kontiolahden kunnan vuoden 2026 valtionosuuksien määräksi on arvioitu yhteensä 17,1 miljoonaa euroa vuodelle 2026. Vuoden 2025 valtionosuudet ovat arviolta 17,5 miljoonaa euroa. Valtionosuuksien arvioidaan pienenevän 0,4 milj. eurolla eli -2,3 % vuoteen 2025 verrattuna.
Kontiolahden väkimäärä ylitti 15 000 asukkaan rajapyykin syksyllä 2021. Syyskuun 2025 lopussa kunnan asukasluku oli 15 053. Kontiolahdella syntyvyys on kuolleisuutta suurempi ainoana kuntana Pohjois-Karjalassa. Mittavien investointien kautta kunta on panostanut palveluihin ja kehittänyt kunnan toimintaympäristöjä kuntastrategian mukaisesti.
Kontiolahden kunnanhallitus käsittelee kunnanjohtajan talousarvioesityksen 1.12. kokouksessaan ja kunnanvaltuusto päättää asiasta 8.12.