Koululaiset jatkoivat keväisiä metsänistutuksen perinteitä Kontiolahdella. Helteisenä toukokuun 22. päivänä Kontioniemen nelosluokkalaisia oli yhdessä ENO-verkkokoulun kanssa istuttamassa kuusentaimia entiselle maanläjityspaikalle. Viikkoa myöhemmin Lehmon nelosluokkalaiset istuttivat kuusentaimia kuutostien meluvallin läheiselle peltoheitolle. Istutustapahtumat ovat tärkeitä konkreettisia tekoja, joissa koululaiset pääsevät itse tekemään ja kokemaan ”kasvun ihmeen”.
– Metsän kasvulla on suuri merkitys myös valmisteilla olevan Kontiolahden ilmasto-ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa ja hiilinielujen ylläpitämisessä, tuumii ympäristöpäällikkö Antti Suontama.
– Metsityksellä myös kompensoidaan uusilta asuin- ja teollisuusalueilta poistuvaa metsäpinta-alaa, Suontama jatkaa.
Kesäkuun 4. päivä yliopiston ympäristöalan tutkija, maakuntaliiton ilmastohankkeen kehittäjät ja kunnan ympäristötoimen edustajat kohtasivat Kyyrönsuon entisellä turvetuotantoalueella. He istuttivat entisen turveauman pohjalle mäntyjä ja rahkasammalta ”riisipellolta” näyttävälle kosteikolle. Maa-alue on Kontiolahden kunnan omistuksessa ja sen läheisyydessä on 18 hehtaaria kosteikoksi ennallistettua entistä turvetuotantoaluetta.
Kyyrönsuolla Kasviekologian dosentti Teemu Tahvanainen Itä-Suomen yliopistolta kertoi Kasvua sammalesta Pohjois-Karjala (SAMPO) -hankkeesta, joka tutkii rahkasammalen ekologisesti kestävän viljelyn kehittämistä. EU:n JTF-rahoitteisen hankkeen tarkoituksena on tutkia ja kehittää rahkasammalmateriaaliin perustavaa tuotantoa, joka korvaa väistyvää turvetuotantoa. JTF tulee sanoista Just Transition Fund, mikä tarkoittaa Oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa.
Linkit:
Itä-Suomen yliopiston ympäristöalan tutkimushanke ”Kasvua sammalesta Pohjois-Karjala (SAMPO)”
Kontiolahden ilmastotyön nettisivut