Vuoden maisemateko valittiin kuudennen kerran, Itä-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset tiedottaa. Tänä vuonna teemana oli Niityn lumo. Maa- ja kotitalousnaisten järjestämässä kilpailussa myönnetään maakunnallisia Vuoden maisemateko -tunnustuksia, jotka kilpailevat valtakunnallisesta tunnustuksesta. Valtakunnallinen tunnustuspalkinto julkistetaan marraskuussa Maa- ja kotitalousnaisten varsinaisessa kokouksessa Helsingissä. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee kilpailua.
Maa- ja kotitalousnaisten tiedote:
Tänä vuonna haluttiin kannustaa hoitamaan ja edistämään erilaisten niittyjen monimuotoisuutta.
Pohjoiskarjalaista vuoden maisemateon valitsi maisemaraati, jossa oli tänä vuonna Jukka Nykänen Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta, Hanna Keski-Karhu Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta, Erkki Martikainen Pohjois-Karjalan Kylät ry:stä, Helena Tahvanainen Sanomalehti Karjalaisesta, Anne Mujunen Itä-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten piirijohtokunnan jäsen ja Päivi Jokinen Itä-Suomen Maa- ja kotitalousnaisista.
Pohjois-Karjalassa kilpailuun ilmoittautui yhdeksän niittyjen hoitoon liittyvää maisematekoa eri puolelta maakuntaa. Kilpailuhakemuksen mukaisesti mukana oli kaikenlaisia niittyjä: tienpiennarniitty, vanhasta pellosta muodostunut ja yhä muuttuva niitty, pihaniitty sekä perinteisiä niitto- ja laidunniittyjä. Niityistä voittaja erottautui laajuudellaan, vaikuttavuudellaan sekä lajistomäärällään. Kaikki osallistuneet maisemateot olivat vaikuttavia töitä luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi.
Pohjois-Karjalan maakunnallinen tunnustus myönnettiin Noljakan Koivuvaaran kedon ja niittyalueen määrätietoisesta hoidosta Maaseudun sivistysliiton Joensuun kulttuuriyhdistykselle ja Noljakan asukasyhdistykselle.
Joensuun Noljakan Koivuvaaran ketoa ja niittyä on hoidettu usean yhteisön voimin alkaen vuodesta 1993. Niittyalue on ainutlaatuinen laaja kokonaisuus kaupunkitaajaman vieressä. Niitty on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi perinnebiotoopiksi ja kuuluu Natura-suojeluverkostoon. Niityn hoidon jatkuvuus on suunniteltu monen vuoden päähän; myös siinä tilanteessa, jos jokin yhteisö jää pois toiminnasta. Ympäristössä on toteutettu ja opetettu perinteisiä työtapoja, kuten viikateniittoa, heinäseivästystä, pistoaidan tekoa ja kiviaidan korjaamista. Perinnemaisemalla on ollut myönteinen vaikutus Noljakan kaupunginosan vetovoimaan sekä asukkaiden viihtyvyyteen. Niitty on esimerkki onnistuneesta suunnitelmallisesta pitkäaikaisesta hoidosta, jossa on usea toimija mukana.
Kontiolahdella ja Liperissä niityiltä ympäristötaidetta
Maisemaraati päätti jakaa lisäksi kaksi kunniamainintaa maisemateoille, joissa niittyjen hoito nähtiin uudella tavalla.
Kontiolahden kunnan niitty on nostettu esille uudella raikkaalla tavalla perinteitä unohtamatta. Niitty on sijainniltaan näyttävällä paikalla pääväylän VT6 varrella. Sijaintia on hyödynnetty tuomalla esille kuntamarkkinointi unohtamatta perinteisiä työtapoja, kuten heinäseipäitä ja perinnekoneita. Usea yhteisö on mukana niityn esille tuomisessa Kontiolahden kunnan tukemana. Niityn lajisto parantuu oikea-aikaisen niiton jatkamisella.
- Niityn hoitajat ja toimijat: Kontiolahden kunta, Venejoen kyläyhdistys ry, Kontiolahden käsityöläiset ry sekä Kontiolahden perinnekoneet ry
- Maanomistaja: Kontiolahden kunta
Liperin Salokylässä tienpientareella on tehty uhanalaisten niittykasvien pelastamiseksi vieraslaji-lupiinin poistosta ympäristötaidetta. Lupiini ja pajut ovat valtaamassa niittykasvien paikan Liperi-Ylämylly-välisen tien pientareella. Destian tilaama tienpientareiden niitto urakoitsijalta ei aina osu oikeaan aikaan niittykasvien ja lupiinin kukinnan osalta. Salokylän kyläyhdistys on halunnut tehostaa uhanalaisten niittykasvien hoitoa jatkamalla Joensuun seudun luonnonystävien aloittamaa työtä kaivamalla lupiinin juurakot pois. Tänä vuonna lupiinin kukilla koristeltiin kylän maitolaituri.