Kaavoitus

Kontiolahdella maankäytön suunnittelu tähtää elinvoimaiseen ja kestävään kuntaan, jossa uudet asuin‑ ja yritysalueet rakentuvat harkitusti osaksi nykyistä ympäristöä. Kaavoituksella luodaan viihtyisiä, toimivia ja vastuullisesti suunniteltuja elinympäristöjä. Hyvinvointi ja elinvoima ovat hyvän maankäytön suunnittelun ja onnistuneiden kaavaratkaisujen tulosta.

Kaavoituksella ohjataan kunnan maankäyttöä

Maankäytön suunnittelun tavoitteena on luoda edellytykset hyvälle ja viihtyisälle elinympäristölle sekä edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Kontiolahdella kaavoitus ohjaa kunnan maankäyttöä, kasvua ja elinvoimaa suunnitelmallisesti. Kaavoitus perustuu ajantasaiseen kuntastrategiaan, hyödyntää seudullista yhteistyötä sekä varmistaa, että uudet asuin‑ ja yritysalueet sijoittuvat kestävästi ja hallitusti osaksi olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta.

Alueidenkäytön suunnittelutasot

Maankäytön suunnittelujärjestelmässä kaikista ylin taso on valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT), jotka varmistavat valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioimisen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisen toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet auttavat saavuttamaan alueidenkäyttölain (AKL) ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet.

Suunnittelujärjestelmä muodostuu kolmesta eri kaavatasosta: maakuntakaavasta, yleiskaavasta ja asemakaavasta. Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Tarkoituksena on edistää suunnitelmallista alueidenkäyttöä Pohjois-Karjalassa. Maakuntakaava myös havainnollistaa ja välittää valtakunnallisia alueidenkäytön tavoitteina ja sovittaa niitä yhteen niin maakunnallisten kuin paikallisten tavoitteiden kanssa. Maakuntakaava ohjaa kuntien kaavoitusta. Tutustu lisää maakuntakaavoitukseen Pohjois-Karjalan maakuntaliiton kotisivuilla.

Yleiskaavoituksella suunnitellaan maankäyttöä yleensä noin 20 vuoden aikajänteellä. Yleiskaava on yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjausväline ja siinä esitellään tavoitellun kehyksen periaatteet sekä alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen perustaksi. Yleiskaavan tehtävänä on yhdyskunnan eri toimintojen, kuten asutuksen, palvelujen ja työpaikkojen sekä virkistysalueiden sijoittamisen yleispiirteinen ohjaaminen ja toimintojen yhteensovittaminen. Yleiskaava voi koskea koko kuntaa tai sen tiettyä osa-aluetta, jolloin kaavaa kutsutaan osayleiskaavaksi.

Asemakaavoituksella määritellään alueen tuleva käyttö: mitä säilytetään ja mitä saa rakentaa, mihin ja millä tavalla. Asemakaava on tarkemman tason suunnittelua kuin yleiskaava. Asemakaavassa osoitetaan esimerkiksi rakennusten sijainti, rakennusoikeus ja käyttötarkoitus. Ranta-alueille voidaan laatia ranta-asemakaavoja, jotka yleensä laatii maanomistaja kustannuksellaan.