Matkaseurue kävelee saaren mutkittelevaa metsäpolkua pitkin
kysymysten tahdissa. Kävijöitä kiinnostavat trombi ja sen jättämät
jäljet, retkeilyreitit ja Höytiäisen historia. Saaren tarinat
imaisevat otteeseensa, vaikka ei olisi paikan päällä koskaan käynytkään.
Siksi saareen nimenomaan kannattaa matkata: Jouhteninen on kesäisin
veneilijän pakko nähdä -kohde.
Jouhteniseen pääsee nyt myös
hyppäämällä M/s Tuulan kyytiin. Höytiäisen
Risteilyjen reittiliikenne kulkee kesällä 2019 Kontiolahden
sataman ja Jouhtenisen väliä tiistaisin ja lauantaisin.
Päivä kuluu rattoisasti saaressa
Saaressa on kaksi rengasreittiä, joiden varrella voi tutustua
saareen. 2,5-kilometrin mittainen Sirnitsan kierto alkaa Itärannan
tulentekopaikalta. Jouhtenisen jotos antaa nauttia saaren maisemista
Sirnitsan kierron päälle vielä 2,7 kilometrin matkalta. Reippailijan
kannattaa tutustua reitteihin tarkemmin Luontoon.fi-sivustolta.
Jouhteninen on monelle vakiomarjastus- ja sienestyspaikka. Etenkin
trombialueella on hyvin puolukkaa ja mustikkaa. Trombin jälkeen
alueelle tuli puiden kaatumisen jälkeen aiempaa enemmän valoa. Myös
puitten oksien alla on hyvät olosuhteet pölyttäjille. Voinee siis
arvioida, että hyvät marjastusapajat ovat osittain trombin ansiota.
Tietämyksen mukaan paras satsi on ämpärillinen vartissa!

Kalastukseen liittyen mainittakoon nyt kuitenkin yksi herkkupaikka:
kuore kutee varhain keväällä eteläkärjen nuotiopaikan läheisyydessä.
Siika ja muut petokalat tulevat kuokkavieraiksi kuoreen häihin herkuttelemaan.
Saaressa ei välttämättä tarvitse erityisesti tehdä mitään; jo
pelkästään luonnossa riittää ihmeteltävää. Saaressa on myös kettuja,
supikoiria ja metsäkanalintuja, myös hirvien tiedetään vierailevan saaressa.
Virallista uimarantaa Jouhtenisessa ei ole. Uusi tulokas saattaa
nähdä kahden nuotiopaikan välissä olevan rannan huippupaikkana.
Paikalliset kuitenkin tietävät sen niin sanotuksi viiden minuutin
uimarannaksi. Sen kauempaa rannalla ei viitsi viipyä, se on
muurahaisten valtakuntaa.
Trombi muokkasi maisemaa
2000-luvulla trombi kulki saaren läpi kaataen satoja puita maahan.
Vain hetkeä aiemmin aluetta hoitava Metsähallitus oli suunnitellut
lisäävänsä saareen lahopuita. Puita ei kuitenkaan tarvinnut ruveta
erikseen kaatamaan, koska luonto hoiti homman. Tästä syystä trombin
kaatamat puut ovat yhä maassa.

Trombin jälkeisenä syksynä 10 metsuria ja räjäytysryhmä kävi
raivaamassa myllerryksen jäljet. Osa puista oli niin jännityksessä,
että puu piti räjäyttää poikki. Hetken aikaa saaresta kuului
moottorisahojen ampiaispesämäinen surina ja muutama pamaus. Kukaan ei
kuitenkaan kiinnittänyt ääniin huomiota, sillä varuskunta oli vielä
tuolloin lähistöllä.
Saaren paikkoja nimetty erakkomunkin mukaan
Itse saari on saanut nimensä siitä, että se näyttää sivusta päin
katsottuna samalta kuin veden pinnassa liitävä joutsen. Saaren osia
puolestaan on nimetty Jouhtenisessa asuneen erakkomunkin mukaan.
Vanhojen kertomusten mukaan Siirnitsa asui Jouhtenisessa
1500–1600-lukujen vaihteessa. Tarinat kertovat, että munkki
karkotettiin Kuhasalon munkkiluostarista Jouhteniseen – syynä oli
”suuri synti”.
Saaressa oli aikanaan myös toinen tunnettu asukas: Saaren Sanna. Hän
muutti saareen miehensä kanssa 1910-luvulla. Miehensä kuoleman jälkeen
Sanna elätti perheensä kalastamalla. Torppa on yhä saaressa olemassa.
Ja loppuun pitää tietysti yksi kummitustarina kertoa. Jouhtenisen
laiturilta näkee Heikinluodon kalasaunan, joka on tehty ruumishuoneen
vanhoista hirsistä. Kohtalaisen hyväkuntoista kalasaunaa käytetään
harvinaisen vähän nukkumiseen, siellä kuulemma kummittelee.
Jutun lähteenä on Kontiolahden kunnan ympäristöpäällikkö Antti Suontama.
Lisäksi jutussa on hyödynnetty Luontoon.fi-sivustoa.
Jutun kuvat: Juha Rytkönen, Antti Suontama ja Niina Vatanen