Olen ollut pian 20 vuotta kunta-alalla töissä ja joka syksy on ollut
tilanne, että erityisesti seuraava vuosi ja tulevat vuodet ovat
kunnille taloudellisesti vaikeita. Itseänikin huvittaa, että miten
uskottavalta tämä kuntalaisista ja luottamushenkilöistä kuulostaakaan.
Perinteitä kunnioittaen ja käsi sydämellä voin kuitenkin todeta, että
vuosi 2021 on Kontiolahdella taloudellisesti vaikea. Sitä se on
erityisesti kaikille keskuskaupungeille ja kehyskunnille eli kunnille,
joissa verotulot ovat merkittävästi suuremmat kuin valtionosuudet.
Korona on lisännyt työttömyyttä ja verotulot pienenevät väistämättä
tämän takia.
Kontiolahti on ollut kasvukunta 1980-luvun alusta lähtien.
Valtuustomme on hyväksynyt mahdollistavan kasvustrategian ja
tavoittelemme kasvua asukasmäärässä, työpaikoissa ja verotuloissa.
Kasvuhalu on myös asenne, ja se antaa positiivista energiaa. Tämä on
mielestäni ainoa oikea vaihtoehto.
Toinen vaihtoehto eli tyytyminen asukasmäärän, työpaikkojen ja
verotulojen pienenemiseen, ei olisi vain luovuttamista, vaan myös
epäreilua Joensuun kaupunkiseudun kannalta. Tarvitsemme
kaupunkiseudulle uusia työpaikkoja ja houkuttelevia asuinpaikkoja.
Omalta osaltamme edistämme näitä tavoitteita hankkimalla maata ja
kaavoittamalla tontteja, pitämällä huolta ympäristöstä ja esimerkiksi
liikuntapaikoista, auttamalla yrittäjiä sekä turvaamalla ja
kehittämällä laadukkaita peruspalveluja.
Valtuusto on myös linjannut, että organisaatiollamme pitää olla
loistavin asenne. Se tarkoittaa, että asetumme kuntalaisen ja
yrittäjän asemaan ja pyrimme mahdollistamaan heidän toiveensa. Aina se
ei toki ole mahdollista, mutta hyvin usein siinä onnistumme, kun
etsimme luovia ratkaisuja.
Joensuun kaupunkiseudulla on pitkät yhteistyön tekemisen perinteet.
Meidän on oltava yhtenäisiä, jotta pärjäämme kilpailussa muiden
kasvukeskuksien kanssa. Yhteistyö ei voi perustua kuitenkaan vain
yhteisiin organisaatioihin, vaan sen pitää olla luontevaa ihmisten ja
yhteisöjen vuorovaikutusta ja samaan päätyyn pelaamista. Joensuun
menestys on kaikkien etu ja sitä pitää edistää. Ja myös toisin päin.
Kontiolahden tai Liperin menestys ei ole Joensuulta pois, päinvastoin.
Keikkuminen kasvuhalun ja hankalan taloudellisen tilanteen välillä ei
ole helppoa. Kunta investoi päiväkoteihin ja kouluihin sekä uuteen
sote-asemaan, kunnallistekniikkaan ja maanhankintaan. Kustannuksia
syntyy, mutta oman toimintamme menot eivät saa kasvaa lainkaan
huolimatta palkankorotuksista. Sosiaali- ja terveyspalveluiden
kustannukset tulevat kasvamaan, mutta kasvun tulee olla maltillista.
Valtakunnallisen sote-ratkaisun on toteuduttava, muutoin
Pohjois-Karjalan kunnat ovat vielä suuremmissa vaikeuksissa.
Totuus on, että kuntatalouden tasapainottaminen on huomattavasti
helpompaa kuin elinvoiman, väestön, verotulojen tai työpaikkojen
kasvattaminen. Taloutta voidaan tasapainottaa palvelujen karsimisella,
veroprosentin nostolla ja toimintatapojen muutoksilla. Kehittyvää ja
kasvavaa kuntaa ei kannata kuitenkaan säästää hengiltä, vaan
Kontiolahteakin tulee kehittää niin, että täällä on hyvä asua ja
yrittää. Jälleen mitataan viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden
kyky etsiä luovia ratkaisuja. Monesti aiemminkin tilanne on näyttänyt
vaikealta ja aina siinä on onnistuttu.
Olen varma, että onnistumme jälleen.
