Kuntatalous Suomessa elää tilastohistoriansa heikointa vuotta. Kuntien veroennusteet pienenevät koko ajan. Voi hyvinkin olla, että Helsinkiä lukuun ottamatta kaikki kunnat tekevät tältä vuodelta alijäämäisen tilinpäätöksen.

Kontiolahden tilikauden tulos oli viime vuonna -3,5 miljoonaa euroa. Tämän vuoden ennuste näyttää tällä hetkellä samaa. Onneksi Kontiolahdella tehtiin kolme positiivista tulosta vuosina 2015–2017. Ensi vuoden talousarvio pitää kuitenkin laatia tavalla tai toisella positiiviseksi.

Menokehitys ratkaisee

Kunnan talouden suunnan ratkaisee menokehitys. Oli seuraavien vuosien tulo- eli valtionosuus- ja verokehitys miten positiivinen tahansa, pitää menokasvun olla noin nolla. Tulojen ja menojen epäsuhta on Kontiolahdella viime vuosina kasvanut. Isot ikäluokat perusopetuksessa, kiinteistöjen korjaukset ja väistötilat sekä palkkojen sopimuskorotukset ja lomarahojen paluu ovat lisänneet ja lisäävät menoja. Samalla lainsäädännön vuoksi varhaiskasvatusmaksujen alenema, verotulojen ja valtionosuuksien sekä vuokratulojen pienenemä rapauttavat tulopohjaa.

Kontiolahden kunnan väestö on Itä-Suomen nuorin mutta samaan aikaan myös nopeimmin ikääntyvä. Sosiaali- ja terveysmenot kasvavat ja suuri lasten ja nuorten määrä edellyttää satsauksia varhaiskasvatukseen ja opetustoimeen. Kunta satsaa kasvustrategiansa mukaisesti myös maanhankintaan, kaavoitukseen ja kunnallistekniikan rakentamiseen.

Kunnalla on suuria investointitarpeita jatkossakin. Valtuusto päättää kahden yhtenäiskoulun ratkaisusta lokakuussa. Kunnanhallitus esittää, että yhtenäiskoulut sijaitsevat kirkonkylällä ja Lehmossa. Toteutuessaan tämä tarkoittaa tulevina vuosina yli 20 miljoonan euron investointikustannuksia kouluihin.

Samaan aikaan toteutetaan kirkonkylän uuden terveysaseman rakentaminen ja Lehmon alueen varhaiskasvatuksen uudet tilaratkaisut. Terveysaseman osalta hankesuunnitelman pitäisi valmistua lokakuun lopulla ja pian tulee ratkaista, rakentaako kunta rakennuksen omaan taseeseensa.

Varhaiskasvatuksessa saatamme tarvita myös yksityisiä toimijoita tasaamaan investointipaineita ja palvelun tuottamista. Yksityisen etu on, että se rakentaa tilat itse ja kunta hankkii palvelun kuntalaisille palvelusetelin avulla, mistä meillä on jo kokemusta kirkonkylällä. Koko kunnan tasolla yksityisen osuus Kontiolahden varhaiskasvatuksesta on 24 prosenttia ja Lehmossa 10 prosenttia.

Uusia työpaikkoja saatu lisää

Yritystiloja on rakennettu runsaasti ja sitä kautta saatu myös paljon uusia työpaikkoja ja verotuloja kuntaan. Kontiolahden Yrityspalvelu Oy rakensi viimeisimmäksi Jotwire Oy:lle uudet tilat, jolloin kuntaan saatiin 125 uutta työpaikkaa. Kunnassa on myös yrityksiä, jotka kehittävät uusia yritysalueita aktiivisesti. Tästä esimerkkinä vaikkapa Master-yhtiöiden isot investoinnit Lehmonkankaalla.

Yrityspalvelu Oy:llä ei aivan lähiaikoina ole mahdollisuuksia uusiin isoihin investointeihin, mutta elinvoimaa vahvistavia investointeja tulee silti kunnassa jatkaa. Lainarahan hinta on alhainen ja vain uusilla kannattavilla investoinneilla voidaan luoda kasvua ja uskoa Joensuun seudun elinvoimaan.

Kontiolahti eroaa maakuntamme muista kunnista siinä, että tuloistamme selvästi suurempi osa tulee verotuloista valtionosuuksien sijaan. Siksi yleinen talouden sekä työllisyyden kehitys ovat meille ratkaisevia. Tosiasia on myös, että Kontiolahden verotulot ja valtionosuudet asukasta kohti ovat viidenneksi pienimmät Suomessa. Se tarkoittaa, että väestörakenteemme on hyvä mutta myös sitä, että maltillisilla veroprosenteilla olemme järjestäneet tehokkaasti hyvät palvelut kuntalaisille. Toiminnan tehostaminen jatkossa ei ole helppoa, vaikka sitä koko ajan teemme.

Kunnanhallitus antaa talousarvioraamin lautakunnille kokouksessaan 30.9.2019. Menokehityksen on siis oltava lähellä nollaa. Haastetta luo Siun soten paineet maksuosuuden kasvusta. Mikäli Siun soten maksuosuus kasvaa, se tarkoittaa vähemmän rahaa sivistys- hallinto- ja tekniselle osastolle. Tilanne on vaikea, mutta sen takia meillä on koko henkilöstö ja luottamusmiehet ratkomassa asioita. Luotan omaan porukkaamme täydellisesti ja onnistumme kyllä talousarvion laadinnassa. Se vaatii kuitenkin kompromisseja, luovaa ajattelua ja positiivista asennetta.