Ruokapalveluiden kehittämisessä kuunnellaan lasten mielipiteitä. Työn tavoite on luoda kouluruokailusta iloinen hetki, jolla jaksaa päivän loppuun.

Oppilaat osallistuvat Kontiolahden koulujen ruokahuollon suunnitteluun. Samoin päiväkodeissa lapsilta ja henkilöstöltä kysytään palautetta ja ideoita. Kouluruokailulla on tärkeä osa ruokakasvatuksessa ja koululaisten ravitsemisessa. Lasten ääni halutaan kuuluviin ruokailua kehittäessä.

Ruokapalvelujen kehittämisessä toimivat yhteistyössä lapset, opettajat, keittiö- ja puhtaanapitohenkilöstö sekä huoltajat. Syksyllä 2021 päiväkodeilta kysyttiin toiveita muun muassa aamu- ja välipaloihin. Kontiolahden koulussa perustetaan toimikunta, joka pohtii ruokailua eri näkökulmista. Työ vaatii jatkuvaa vuoropuhelua siitä, mitkä ratkaisut toimivat ja mitkä eivät.

Itse kehittämistyön lisäksi muutoksia on tuonut terveysaseman keittiön sulkeminen. Kontiolahden koulun keittiössä valmistetaan nyt kaikki koulujen ja päiväkotien ateriat. Siirtyminen kahdesta keittiöstä yhteen helpottaa toiminnan koordinointia ja raaka-aineiden kuljetusta. Muutoksella on etunsa, sillä ravintopalvelun kokonaisuuden hallinta on helpompaa yhdessä kuin kahdessa valmistuskeittiössä.

Kontiolahden koulun keittiön ja ruokasalin remontti valmistui elokuun alussa. Koululaiset ovat olleet mukana sisustuksen suunnittelussa ja heidän toiveenaan on ollut erikokoisten pöytien hankkiminen. Nyt jokainen voi etsiä mukavimman pöydän ja asettua pienellä tai isolla joukolla ruokailemaan. Ruokailu voi olla monelle jännittävä sosiaalinen tilanne, ja ratkaisuilla pyritään luomaan kutsuva tilanne, jossa jokainen voi olla stressaamatta. Ympäristöstä halutaan otollinen ruoasta nauttimiseen, uusien makujen opettelemiseen ja energian hankkimiseen päivää varten.

Kouluruokailulla on kasvatuksellinen tehtävä. Sen tarkoitus on laajentaa lasten makumaailmaa, tutustuttaa ruokakulttuuriin sekä opettaa pöytätapoja ja toisten huomioimista. Oppilaille halutaan tarjota uusia kokemuksia, mutta ruoan tarjoajiltakin vaaditaan kärsivällisyyttä ennen kuin uusiin makuihin ja koostumuksiin opitaan.

– Ei voi olettaa, että uusi ruoka lyö itsensä läpi ensi yrittämällä. Uuteen makuun tottuminen vaatii aikaa ja sitä pitää kokeilla useita kertoja, kertoo ruokapalvelupäällikkö Sirpa Laakkonen (kuvassa).

Avainasemassa on ruokailijoiden mahdollisuus vaikuttaa ja valita. Tämä koskee ruokalajeja, tiloja ja yksinkertaisimmillaan mitä kukin lautaselleen valitsee. Ruokahuollon yhteistä suunnittelua aletaan tehdä systemaattisesti, ja innostusta on nähtävissä. Lasten parlamentti ehdottikin toiveruokaviikkoa loppuvuodelle. Toiveina oli tuttuja suosikkeja, kuten pitsa, tortillat ja hampurilaiset.