Rohkeita päätöksiä ja talouden realismia
Talvi taittuu kevään kautta nopeasti kesään. Kontiolahdella
isot asiat vyöryvät eteenpäin vauhdilla. Kunnan kehittämisessä on nyt
meneillään monta asiaa, jotka kaikki kytkeytyvät toisiinsa.
Isoja asioita ovat ainakin: mahdollistavan kasvustrategian tarkistus,
strategisen yleiskaavan ja Lehmon osayleiskaavan laadinta,
taloustyöryhmän työskentely, yhtenäiskouluselvitys, Lehmon alueen
varhaiskasvatuksen palveluverkkoselvitys sekä Kontiorannan kehittäminen.
Mahdollistavan kasvustrategian tarkistus
Kunnan mahdollistava kasvustrategia hyväksyttiin
kunnanvaltuustossa helmikuussa 2018. Kontiolahti haluaa kasvua ja
asennetta. Strategia tarkistetaan vuosittain ja olemmekin esimiesten
ja strategiaryhmän kanssa tarkentaneet, mitä kasvu ja asenne tarkoittavat.
Kasvua tavoitellaan asukasmäärässä ja verotuloissa, jotta
kuntalaisten palveluja voidaan edelleen kehittää. Jotta kasvu
toteutuu, tarvitaan siihen kaikkia. Kunnan maine syntyy jokaisen
kunnan työntekijän ja luottamusmiehen sanoista ja teoista. Kasvu
syntyy rohkeasta kokeilukulttuurista, uusista toimintatavoista, oman
osaamisen kehittämisestä ja siitä, että asiat ratkaistaan avoimesti.
Ihmiset ratkaisevat kaiken, joten kaikkeen edellä mainittuun tarvitaan
osaamisen lisäksi parasta mahdollista asennetta.
Strategian tarkennus hyväksytään syyskuussa kunnanvaltuuston
talous- ja strategiaseminaarissa ja asiaa käsitellään kaikissa kunnan
työyksiköissä aivan kuten ennenkin. Jokaisen kunnan organisaatioon
kuuluvan tulee tietää, mitä häneltä odotetaan strategian
toteuttamiseksi.
Strategisen yleiskaavan ja Lehmon osayleiskaavan laadinta
Kontiolahti tarvitsee aktiivista maapolitiikkaa ja
suunnitelmallista kaavoitusta. Laadimme ensimmäisenä kuntana
Itä-Suomessa strategisen yleiskaavan. Strategisen yleiskaavan
tavoitteena on osoittaa maankäyttömme kasvusuunnat ja
kehittämiskohteet. Ilman suurta, yksituumaista visiota kunnan
kehittäminen on sattumanvaraista. Strateginen yleiskaava on ollut
nähtävillä ja annettuihin palautteisiin annetaan vastaukset vielä
ennen kesää.
Lehmon keskeisen sijainnin takia Lehmon osayleiskaava on yksi
Joensuun seudun merkittävimmistä kaavaprojekteista. Osayleiskaavan
tavoitteena on muun muassa Lehmon uusien asemakaava-alueiden
osoittaminen, Lehmon taajaman tiivistäminen, virkistysalueiden ja
–reittien osoittaminen sekä turvallisten ja toimivien
liikenneratkaisujen osoittaminen. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä ja
kaava pyritään saamaan kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi vuoden 2020 aikana.
Taloustyöryhmän työskentely
Kontiolahti teki ylijäämäiset tilinpäätökset vuosina 2015, 2016
ja 2017. Vuoden 2018 tilinpäätös oli yli kolme miljoonaa euroa
alijäämäinen ja vuoden 2019 talousarvio näyttää kaksi miljoonaa euroa alijäämäiseltä.
Suurin syy alijämäisiin talouslukuihin on verotulojen
negatiivinen kehitys sekä sisäilmaongelmaiset rakennukset. Huolimatta
Suomen talouskasvusta ja Kontiolahdellakin alentuneesta
työttömyydestä, kunnalle tilitettävät verotulot pienenivät viime
vuonna. Kunta on myös huolehtinut siitä, että mahdollisimman moni saa
työskennellä ja olla terveissä tiloissa. Väistötiloja on otettu
käyttöön ja uusia investointeja tehdään kouluihin ja päiväkoteihin.
Myös uutta kirkonkylän terveysasemarakennusta suunnitellaan
Siun soten kanssa ja piirustusten ja hankesuunnitelman tulee olla
valmiita syksyllä 2019. Siun sote vuokraa rakennuksen ja
hankesuunnitelman valmistuttua ratkaistaan, rakentaako uuden
terveysaseman kunta vai yksityinen kiinteistösijoittaja.
Kontiolahti eroaa Pohjois-Karjalan muista kunnista
ikärakenteensa takia. Nuoren väestön vuoksi palvelujen pääpaino on
varhaiskasvatus- ja koulupalveluissa. Lisäksi kunnan tuloista reilusti
yli puolet tulee verotuloista eikä valtionosuuksista. Palvelut
Kontiolahdella on aina toteutettu tehokkaasti, mikä on hyvä asia.
Hankalaksi asian kuitenkin tekee se, että tehostamisen varaa on
vähemmän, mikäli palvelutasoa ei haluta heikentää.
Taloustyöryhmä käy läpi kaikki tilat, palvelut,
ostopalvelusopimukset ja organisaatiorakenteen. Taloutta ei saa
tasapainoon yksittäisillä toimenpiteillä eikä hetkessä, joten
työryhmän tehtävä onkin laatia suunnitelma pidemmän aikavälin
toimenpiteistä. Toimenpiteitä käsitellään syksyn talous- ja
strategiaseminaarissa ja asiat otetaan huomioon ensi vuoden
talousarviota laadittaessa. Tärkeää on, että kunnan toimintamenot
pysyvät maltillisina ja investoinnit suhteessa vuosikatteeseen eivät
saa nousta liikaa.
Yhtenäiskouluselvitys
Kontiolahden kirkonkylällä on 650 oppilaan yläkoulu, joka on
yksi Suomen suurimmista. Oppilaista yli 80 prosenttia on kuljetuksen
piirissä. Samassa yhteydessä on myös yli 200 oppilaan lukio.
Kirkonkylän alakoulun siirryttyä väliaikaistiloihin, on tarve
tehdä kokonaistarkastelu kouluverkkoon. Kunnassa on 10 alakoulua ja
laajasta alakouluverkosta halutaan pitää kiinni. Nyt selvitetään
kolmea eri vaihtoehtoista mallia:
1. uusi alakoulu
kirkonkylälle
2. yhtenäiskoulu kirkonkylälle ja toinen
yhtenäiskoulu Kylmäojalle
3. yhtenäiskoulu kirkonkylälle ja
toinen yhtenäiskoulu Lehmoon.
Yhtenäiskoulu tarkoittaa, että oppilaat eskarista tai
ykkösluokalta ysiin ovat samassa hallinnollisessa ja fyysisessä koulussa.
Tarkastelussa otetaan huomioon muun muassa uudisrakentamisen
hinta, korjausvelan määrä ja aikataulu, pedagogiset näkökulmat,
asiakas- ja henkilöstövaikutukset sekä kuljetuskustannukset. Myös
lukion sijaintia selvitetään.
Kunnanhallitus on keskustellut eri vaihtoehdoista,
aikatauluista ja kustannusarvioista. Kunnanvaltuustolle järjestetään
iltakoulu asiasta toukokuussa. Tarkoitus on, että kunnanvaltuusto
tekee periaatepäätöksen asiasta kokouksessaan 10.6.2019.
Päätöksentekoa ei ole syytä lykätä, sillä kirkonkylän alakoululaiset
ovat väistötiloissa, kunnes uusi koulurakennus valmistuu.
Lehmon alueen varhaiskasvatuksen palveluverkkoselvitys
Kunnan voimakkain kasvu painottuu jatkossa kunnan eteläpäähän.
Lehmon ja Kylmäojan alueen varhaiskasvatus kokee muutoksia rakennusten
kunnon, perhepäivähoidon pienentymisen sekä kaavoittamisen ja uusien
asukkaiden takia. Varhaiskasvatuksen palveluverkkoa selvitetään ja
selvitystä käydään luottamushenkilöiden kanssa läpi vielä ennen kesää.
Linjauksia tehdään syksyllä.
Varhaiskasvatus eroaa perusopetuksen järjestämisestä, koska
palvelutarpeen ennustettavuus on vaikeampaa ja palvelujen
järjestämisessä voidaan hyödyntää myös yksityistä sektoria
palvelusetelin avulla. Kunnassa on jo nyt yksityistä toimintaa oman
palvelutuotannon ohessa.
Kontiorannan kehittäminen
Kontiorannan varuskunta-alue lakkautui vuoden 2014 alussa. Alue
on kunnan omistuksessa ja asemakaava on lainvoimainen. Suunnittelu ja
kaavoitus on vieneet oman aikansa, mutta ensimmäiset
loma-asuntokorttelit ovat nyt luovutuskunnossa. Suunnittelun rinnalla
alueelle on rakennettu liikuntapaikkaverkostoa ja kaikki varikkoalueen
tilat on saatu yrityskäyttöön. Alueella on uusi alakoulu, päiväkoti on
toiminnassa ja Kruununrannan asuntoalue on rakenteilla.
Kontiorannan matkailuhanke etenee taustalla. Olemme jättäneet
Pohjois-Karjalan Maakuntaliittoon EAKR-hankehakemuksen ”Kontiolahti
Ecological Sport Resort”, jolla on kolmenlaiset tavoitteet:
1. luoda alueelle uusi konsepti ja brändi
2. tehdä
esisopimukset alueen toimijoiden kanssa
3. löytää investorit
ja operaattorit ja tehdä heidän kanssaan sopimukset.
Tulemme lähiaikoina julkisuuteen Kontiorannan uuden brändin
kanssa. Olemme käyneet myös neuvotteluja ensimmäisten loma-asuntojen
rakentamisesta. Vire ja näkymä alueen kehittämiseen on positiivinen.
Kontiorannan kehittämisessä keskeisessä roolissa on
ampumahiihtostadion. Kunta päällystää rullahiihtoradan alkukesästä,
mikä lisää urheilijoiden ja leireilijöiden kiinnostusta alueeseen myös
kesäaikana. Pelkästään viime lokakuun ja vuoden vaihteen välillä
Venäjän A- ja B-maajoukkueet ja muut leireilijät toivat Joensuun
seudulle 3000 majoitusvuorokautta. Parantuneet olosuhteet tuovat
Kontiorantaan lisää leireilijöitä ja majoitustilojen tarve lisääntyy.
Kontiolahden Urheilijat on kunnan ja Business Joensuun tukemana
Business Finlandin Finnish Winter Sport Clusterissa. Vuosi 2019 on
virallinen yhteinen Suomi – Kiina talviurheiluvuosi.
Tavoitteena on saada houkuteltua kiinalaisia urheilijoita
harjoittelemaan Kontiolahden ampumahiihtostadionille ja Joensuun
seudulle. Kiinalaisten urheilijoiden harjoittelu lisäisi Kontiolahden
ja Joensuun seudun asemaa merkittävänä ampumahiihto- ja
talviurheilupaikkakuntana, kehittäisi valmennus- ja testausosaamista
sekä matkailu- ja majoitustoimintaa.
Yhteenveto
Kasvava ja kasvua tavoitteleva kunta edellyttää rohkeita
investointeja ja ennakkoluulotonta asennetta. Kuntatalouden jatkuva
niukkuus asettaa kuitenkin reunaehtoja, jotka täytyy huomioida.
Hyvällä yhteistyöllä, yksituumaisuudella ja innostavalla tavalla
toimia on kuitenkin löydettävissä tapa, jolla kasvun kierre
Kontiolahdella säilyy ja kuntatalous pysyy tasapainossa. Helppoa se ei
ole, mutta mitään arvokasta ei ole koskaan saatu aikaan ilman suuria ponnisteluja.