Sisältöjulkaisija

angle-left 150-vuotias Kontiolahti saa uuden historiateoksen

150-vuotias Kontiolahti saa uuden historiateoksen

Kontiolahdesta kirjoitetaan parhaillaan juhlavuoden kunniaksi uutta historiateosta, joka lähestyy tapahtumia asukkaiden kokemusten kautta.

Kontiolahden kunnan uusi historiateos julkaistaan loppuvuodesta osana kunnan 150-vuotisjuhlavuotta. Teoksen kirjoittaminen on parhaillaan käynnissä. Uusi historiateos tarkastelee, miten Kontiolahdesta kehittyi kunta, joka se on nykypäivänä.

Kontiolahden edellinen, FM Liisa Ryypön kirjoittama historia ulottuu vuoteen 1970 asti. Nyt työn alla oleva teos kuvaa tapahtumia tuosta vuodesta nykypäivään. Tapahtumia ja syy-seuraussuhteita kuvataan teemoittain ja taustoittavasti sekä teemojen sisällä myös kronologisesti. Historian kantavana ideana on, kuinka maatalousvaltaisesta Kontiolahdesta on kehittynyt kasvava, nuorekas ja innovatiivinen kunta. 1970-luvulta eteenpäin Suomi on kokenut mittavia rakennemuutoksia, ja Kontiolahden tarina on tässä samanlainen kuin minkä tahansa Suomen kunnan. Tarina eroaa kuitenkin siinä, että kunta on selviytynyt rakennemuutoksessa voittajana. Se ei ole ainoastaan mukautunut muutoksiin vaan on ollut itse aktiivinen muutoksen edistäjä.

Tapahtumia tarkastellaan osittain mikro- ja muistitietohistorian kautta, eli yksittäisten ihmisten näkökulmasta. Historia kertoo, miten päättäjät ja asukkaat ovat kokeneet tapahtumat ja kuinka muutosvirtauksissa on tehty ratkaisuja.  Kunnallinen päätöksenteko on tärkeässä roolissa. Teos sisältää muistelmia ja henkilökuvia vaikuttajista ja muista kunnan merkittävistä henkilöistä.

Elinkeinorakenteen ja kylien muutos on keskeinen teema. Kunta levittäytyy laajalle ja sen alueella on monia kyliä. Esimerkiksi Suur-Puso oli aikanaan väkirikas kylä, jossa oli kouluja ja maataloutta. Kontiolahden suurin pitäjä jäi kuitenkin rakennemuutoksen kyydistä, koki muuttotappiota ja on nyt kadonnut lähes kokonaan. Selkie taas on yksi esimerkki kylästä, joka on onnistunut pysymään elossa. Teoksessa pohditaan, mikä mahdollistaisi pieniin maaseutukyliin elinkeinoja ja elämää.

Teoksessa kerrotaan muun muassa kulttuuri-, nuoriso- ja urheilutoiminnasta. Ampumahiihtoa sivutaan, sijaitseehan Suomen ainoa ampumahiihdon maailmancup-stadion Kontiolahdella. Laji on antanut kunnalle maailmanlaajuista  näkyvyyttä.

Kontiorannan varuskunnan lakkauttamisella vuonna 2013 oli merkittävä vaikutus kuntaan. Varuskunta oli merkittävä työllistäjä sekä suoraan että välillisesti. Reserviläis- ja soittokuntatoiminnan jatkamiseksi sekä maanpuolustustahdon ylläpitämiseksi on täytynyt etsiä uusia keinoja. Konkreettinen kysymys on, mitä tehdä yli 70 hehtaarilla maata ja kiinteistöjä?

Tärkeänä näkökulmana teoksessa on yrittäjyys ja Joensuun läheisyys. Joensuu on ollut moottorina kunnalle, mutta myös Kontiolahti on sparrannut kaupunkia ja pystynyt luomaan kilpailua. Joensuu saa paljon työvoimaa Kontiolahden alueelta.

Sotahistoria tulee taustoittavasti esille. Sitä ei ole käsitelty ihmisten kokemana aikaisemmissa Kontiolahden historiateoksissa.

Historiateoksen tekijät ja prosessi

Teoksen toimittaa ja pääosin kirjoittaa FT, perinteentutkija Elina Makkonen. Hän on osallistunut jo useiden Kontiolahden kyläkirjojen toimittamiseen ja kirjoittamiseen. FT, historiantutkija Jani Karhun artikkeli kehystää ja taustoittaa teoksen muita aihepiirejä ja tekstejä. Hänen lisäkseen kirjaan kirjoittavat muun muassa FT, tutkija Tero Mustonen ja historiantutkija Matti Turunen. Toimituskunnan puheenjohtajana toimii Ilpo Saarelainen, joka myös osallistuu artikkeleiden kirjoittamiseen. Kirjan taitosta ja ulkoasusta vastaa graafikko, TM Päivi Kekäläinen.

Aineistona käytetään haastatteluja, lehtiartikkeleita ja kunnanarkiston asiakirjoja. Lisäksi kuva-arkistot ja Kontiolahden lukion vuonna 1984 toteuttamat perinnehaastattelut tarjoavat tiedonlähteitä. Historian esikuvana on vuonna
2013 ilmestynyt Kontiolahti-seuran kustantama teos Kontiolahti - kirkon kylä. Tarkoitus on tehdä kirjasta helposti lähestyttävä, jotta kaikki kuntalaiset löytävät sen pariin.

Teokseen merkitään lähdeviitteet tieteellisen tavan mukaan, joten sitä voidaan käyttää myös tutkimuksen tarpeisiin.

– Erityisesti näin juhlavuonna on kunnan velvollisuus tallentaa historiaa. Sitä on tehtävä vähintään kerran sukupolvessa tai muuten se katoaa, toteaa Ilpo Saarelainen.

Kurkistus tulevaisuuteen

Teos eroaa aiemmista myös siinä, että se ei ainoastaan kerro historian tapahtumia vaan katsoo niitä peilaten tulevaisuuteen.

Kaavoittaminen on tärkeä tekijä kunnan elinvoimalle. Esimerkiksi Lehmo on kasvanut valtavasti. Kaavoittamisen ristiriita on, miten kaavoittaa tarpeeksi asuntoja ja palveluita mutta säilyttää maaseutumaisuus? Tämä ristiriita on toisaalta voimavara, sillä maaseutumainen alue kaupungin kainalossa vetää asukkaita.

Retkeily ja matkailu ovat Kontiolahden mahdollisuuksia. Elämysmatkailun suosio on lisääntynyt, ja ihmiset haluavat asua kattavien vapaa-ajan mahdollisuuksien äärellä. Kontiolahdella Herajärven kierros ja Jaamankankaan polut ovat luontomatkailun parhaimmistoa alueella. Kontiolahdella onkin maine liikkuvana kuntana. Ampumahiihtoa ja matkailua varten esimerkiksi Kontiorantaan halutaan lisää majoituskapasiteettia.

Kontiolahden tulevaisuuteen vaikuttavat monet asiat. Tapahtuuko elpymistä ja muuttovoittoa? Lisääntyykö maaseudulle muuttaminen, kun vapaa-aika ja työ ovat lähentyneet? Kunnalle välttämättömiä ovat toimivat liikenne- ja tietoliikenneyhteydet. Toteutuuko Itärata-hanke?

Kunta on sopeutunut muutoksiin mutta ollut niissä myös aktiivinen toimija. Kontiolahti ei ole ainoastaan vastaanottaja vaan ratkaisujen tekijä. Tämä on vastaisuudessakin tärkeää Kontiolahdelle, jolla on taustalla 150 vuoden pitkä historia.

Kuva: Pielisjokiseudun kuva-arkisto, Eno-Seura ry

Pursileiriläisiä Varparannan leirikeskuksessa

Ota yhteyttä: