Mikä auttaa jaksamaan, kun tavalliseen elämään kuuluvan stressin lisäksi maailman kriisit tuovat lisäkuormaa? On tärkeä tuntea myös varautumisen perusteet.

Käynnissä on ajanjakso, johon liittyvät ilmastokriisin vaikutuksien lisääntyminen, koronapandemian seurauksiin sopeutuminen ja niistä toipuminen sekä päällimmäisenä Ukrainan sota. Tällaisten maailmanlaajuisten kriisien paino voi tuoda lisäkuormaa jaksamiseemme. Siksi myös omat elämänongelmat ja stressikuormittumiset saattavat tuntua aiempaa raskaammilta.

Oman ja läheisten henkisestä jaksamisesta huolehtiminen on tärkeää. Silloin kun voimia kuluu, pitää huolehtia, etteivät ne kulu loppuun ja saada jostain täydennystä. Mitä vaikeammista ja raskaimmista aiheista ja muutoksista on kyse, sen tärkeämpää on varata omaan elämään jaksamista tukevia juttuja.

Yksinkertaisemmillaan oman jaksamisen peruspilarit ovat riittävä lepo ja nukkuminen, terveellinen ravinto, liikunta ja hyvät ihmissuhteet. Lisänä jaksamisessa on itselle tärkeiden ja merkityksellisten asioiden tekeminen ja iloa tuottavat asiat.

Ongelmista ääneen puhuminen ja päähän kasautuvien ajatusten ja tunteiden purku on tärkeää. Jos paineet pääsevät kasautumaan ja keräytymään, se näkyy ulospäin joka tapauksessa omassa käytöksessä ja stressinsiedossa. Puhumista kannattaa tehdä jo silloin kun kykenee asioitaan huutamatta ja räjähtämättä sanomaan. Myös kuuntelun taidot ovat tärkeitä.

Läheisten ja apua tarvitsevien tukeminen on tärkeää. Naapurituki ja -sopu auttaa jaksamaan, erityisesti vaikeina aikoina. Auttamiseen ja tukemiseen liittyy kuitenkin samat oman jaksamisen periaatteet. Niitä voi tehdä vain oman jaksamisen rajoissa. Lento-onnettomuuksissakin happinaamari kiinnitetään ensin omalle naamalle ennen kuin autetaan vieressä olevaa.

Lasten ja nuorten tukemisessa on tärkeää pitää kiinni mahdollisimman normaalin arjen jatkumisesta, päivärytmistä ja turvallisista rajoista. Huoltajien tehtävänä on luoda turvallisuutta ja rauhoitella ahdistavien asioiden vastapainoksi. Sotauutisten ja ahdistavien sisältöjen rajaaminen ja lasten suojaaminen niiltä ovat aikuisten vastuulla.

Kulujen kasvuun on hyvä varautua lähitulevaisuudessa. Lisäksi kannattaa valmistautua henkisesti myös mahdollisiin Venäjän vaikuttamisyrityksiin lähitulevaisuudessa. On tärkeä muistaa, ettei Venäjän kiristynyt tilanne ole yksittäisten venäläisten syy. Venäjän hallinto ja venäläiset ihmiset ovat kaksi ihan eri asiaa. Omia pelkoja, kiukkuja ja turhautumisia ei kannata eikä saa kaataa paikallisten venäjänkielisten niskaan.
Yhtenäisyys ja yhteisöllisyys tuovat turvaa ja auttavat myös kohtaamaan hankaliakin aikoja.

– On niistä vaikeuksista suomalaiset ennenkin selvinneet ja samoja isovanhempiemme geenejä mekin kannamme, Pohjois-Karjalan kriisikeskuksen toiminnanjohtaja Kimmo Räty muistuttaa.

Oman jaksamisen peruspilarit:

1.      Älä päästä huolia ja murheita kasautumaan, puhu ajoissa.
2.      Huolehdi omasta jaksamisesta nukkumalla riittävästi ja syömällä terveellisesti.
3.      Liikunta auttaa purkamaan stressiä. Tee sinulle sopivaa liikuntaa säännöllisesti.
4.      Pidä yllä ystävyyssuhteita, käy ihmisten ilmoilla.
5.      Pyri löytämään mielekästä tekemistä.
6.      Muista ylläpitää myös iloa ja kepeitäkin asioita.
7.      Hae apua ajoissa, jos omat keinot ja voimat eivät riitä.

Varautumissuosituksena 72 tuntia

72 tuntia on viranomaisten ja järjestöjen laatima varautumissuositus kotitalouksille. Esimerkiksi pitkittynyt sähkökatko voi aiheuttaa tilanteen, jonka takia yhteiskunnan tarjoamat palvelut häiriintyvät tai jopa keskeytyvät.
Kodeissa tulee varautua selviytymään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa. On myös tärkeää tuntea varautumisen perusteet eli esimerkiksi tietää, mistä saa oikeaa tietoa häiriötilanteessa ja miten selvitä kylmenevässä asunnossa.

Kotitalouksien varautumisen merkitys on suuri apu yhteiskunnalle ja ennen kaikkea ihmiselle itselleen. Kannattaa tarkistaa, onko oma varautuminen riittävällä tasolla. Arjen häiriötilanne voi olla yllättävä: sähkökatko, vedenjakelu, äkillinen sairastuminen tai tulipalo. Onko lähipiirissä henkilöitä, joiden varautuminen tulee varmistaa? Muista varautumisessa myös kotieläimet ja lemmikit.

Lähde: Pohjois-Karjalan kriisikeskuksen toiminnanjohtaja Kimmo Räty ja Pohjois-Karjalan sydänpiirin 72 h -kouluttaja Eeva Kröger