Katriina Pitkäjärvi
Varhaiskasvatuksen esihenkilö
Esiopetuksen järjestämistä ohjaa perusopetuslaki ja valtakunnallinen Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Pohjois-Karjalan maakunnalle on laadittu yhteinen esiopetussuunnitelma, jota täsmennetään paikallisissa lukuvuosisuunnitelmissa.
Esiopetuksen järjestämistä ohjaa valtakunnallinen Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Opetussuunnitelman perusteet päivitettiin vuonna 2025, kun esi- ja perusopetuksen oppimisen tuki uudistui. 1.8.2026 astuu voimaan edelleen päivitetty esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet, jossa huomioidaan perusopetuslain velvoite liikunnallisen elämäntavan edistämisestä.
Kontiolahden esiopetuksen opetussuunnitelmana toimii 31.7.2026 asti Joensuun seudun esiopetussuunnitelma ja 1.8.2026 alkaen Pohjois-Karjalan maakunnan esiopetussuunnitelma. Seudullinen ja maakunnallinen opetussuunnitelma on laadittu valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden pohjalta.
Kontiolahden esiopetuksen lukuvuosisuunnitelma laaditaan vuosittain ja siihen kirjataan esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden edellyttämät paikalliset tarkennukset.
Esiopetuksen lukuvuosisuunnitelma rakentuu kahdesta osasta: kaikille esiopetusryhmille yhteisestä osasta sekä toimipaikkakohtaisesta suunnitelmasta, jonka avulla jokainen ryhmä suunnittelee, reflektoi, arvioi ja kehittää toimintaansa.
Lapsen esiopetussuunnitelma laaditaan jokaiselle lapselle yhteistyössä huoltajien kanssa. Suunnitelmaan kirjataan esiopetuksen henkilöstön pedagogiselle toiminnalle asetettavat tavoitteet. Esiopetussuunnitelma kirjataan Daisyyn lapsen vasu –lomakkeelle ja se toimii myös täydentävään varhaiskasvatukseen osallistuvan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmana.
Esiopetuksen arviointia toteutetaan samojen periaatteiden mukaan kuin varhaiskasvatuksen arviointia. Arviointi kohdistuu ensisijaisesti henkilöstön toimintatapoihin, käytäntöihin ja oppimisympäristöön. Lapselle ei aseteta oppimistavoitteita, eikä hänen oppimistaan siten arvioida. Lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia kuitenkin havainnoidaan ja seurataan, jotta sitä voidaan tukea tarpeen mukaan. Lapsi saa esiopetukseen osallistumisesta osallistumistodistuksen.
Oppimisen ja esiopetukseen osallistumisen haasteita ehkäistään ennakolta laadukkailla opetusjärjestelyillä ja pedagogisilla toimintatavoilla. Lapsella, jolla on oppimisen vaikeuksia, on oikeus saada tukea oppimiseen ja esiopetukseen osallistumiseen omien tarpeidensa mukaisesti. Tukea annetaan mahdollisimman ennakoivasti ja varhaisessa vaiheessa. Inkluusion periaatteiden mukaisesti jokaisella lapsella on oikeus kuulua ryhmään, osallistua yhteiseen toimintaan ja oppia yhdessä vertaistensa kanssa, ja tukea annetaankin pääsääntöisesti osana esiopetusryhmän jokapäiväistä toimintaa. Tuen järjestämisessä tehdään tiivistä yhteistyötä huoltajien, kiertävän varhaiskasvatuksen erityisopettajan sekä tarvittaessa hyvinvointialueen ja muiden asiantuntijoiden kanssa.
Oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt luovat pohjan tuen toteuttamiselle ja ovat keskeinen osa esiopetuksen toimintakulttuuria. Opetusjärjestelyillä tarkoitetaan esimerkiksi ryhmien ja niiden henkilöstörakenteen suunnittelua sekä oppimisympäristön, työskentelytapojen ja -menetelmien muokkaamista ryhmän tarpeita vastaaviksi.
Ryhmäkohtaisia tukimuotoja annetaan suunnitelmallisesti oppimista tukevien opetusjärjestelyjen lisänä. Niitä annetaan osana jokapäiväistä toimintaa kaikille niistä hyötyville lapsille, eivätkä ne edellytä erillisiä tuen päätöksiä. Ryhmäkohtaisia tukimuotoja ovat
Lapsikohtaisia tukitoimia annetaan viipymättä, jos opetusjärjestelyt ja ryhmäkohtaiset tukimuodot eivät riitä tukemaan lasta. Tukitoimia annetaan säännöllisesti ja pitkäkestoisesti. Tukitoimet järjestetään tuen tarpeen arvioinnin perusteella ja niiden toteuttaminen suunnitellaan lapsikohtaisen tuen toteuttamista koskevaan suunnitelmaan. Lapsikohtaisista tukitoimista tehdään hallintopäätös. Lapsikohtaisia tukitoimia ovat
Esiopetusta täydentävässä varhaiskasvatuksessa noudatetaan varhaiskasvatuslain mukaisia tuen järjestelyjä.
Jos lapsi tarvitsee terveydentilansa vuoksi pitkäaikaista sairaalahoitoa, voidaan esiopetusta järjestää tarvittaessa ja lapsen voinnin salliessa sairaalaopetuksessa. Erikoissairaanhoidon ammattilaiset arvioivat, pystyykö lapsi osallistumaan sairaalaopetukseen ja millä tavoin esiopetus on tarkoituksenmukaista siellä järjestää.
Jos lapsen arvioidaan tarvitsevan oppimiskykyyn ja kehitykseen vaikuttavan vamman, sairauden tai toimintakyvyn rajoitteen vuoksi enemmän aikaa esi- ja perusopetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, oppivelvollisuus voidaan varhentaa alkamaan vuotta aikaisemmin, eli sinä vuonna, kun lapsi täyttää 6 vuotta. Tällöin lapsella on oikeus saada esiopetusta sinä vuonna, kun hän täyttää 5 vuotta. Varhennetusta oppivelvollisuudesta tehdään hallintopäätös.
Jos lapsen terveydentilasta johtuen on perusteltua järjestää esiopetus toisin kuin perusopetuslaissa säädetään, voivat huoltajat hakea esiopetuksen järjestämistä poikkeavasti. Hallintopäätöstä varten tarvitaan myös terveydenhuollon ammattilaisten lausunto lapsen tilanteesta. Poikkeavat esiopetusjärjestelyt suunnitellaan ja toteutetaan monialaisena yhteistyönä.
Opiskeluhuollon tavoitteena on edistää lasten kokonaisvaltaista terveyttä, hyvinvointia, oppimista ja osallisuutta, ja se tukee myös koko esiopetusyhteisön hyvinvointia. Opiskeluhuolto järjestetään esi- ja perusopetuksen sekä hyvinvointialueen yhteistyönä. Opiskeluhuollon palveluihin kuuluvat kuraattoripalvelut, psykologipalvelut sekä koulu- tai neuvolaterveydenhuolto.
Yhteisöllisellä opiskeluhuollolla tarkoitetaan esiopetuksen jokapäiväisessä arjessa toteutettavia ennaltaehkäiseviä toimia lasten terveyden, hyvinvoinnin ja oppimisen edistämiseksi sekä syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Yhteisöllinen opiskeluhuolto on koko esiopetushenkilöstön yhteinen tehtävä, jota opiskeluhuollon palvelut tukevat. Koulujen yhteydessä olevissa esiopetusyksiköissä yhteisöllistä opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä koulun kanssa. Päiväkotien esiopetusryhmät ovat osa päiväkotien yhteisöä, ja niissä yhteisöllisen opiskeluhuollon organisoinnista vastaa päiväkodin johtaja. Esiopetusyksiköt kuvaavat tarkemmat yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttamisen periaatteet ja toimijat lukuvuosisuunnitelmiinsa.
Yksilöllistä opiskeluhuoltoa järjestetään tarvittaessa yksittäisen lapsen hyvinvoinnin, osallisuuden ja oppimisen tukemiseksi. Yksilökohtainen opiskeluhuolto perustuu huoltajan suostumukseen. Yksilöllinen opiskeluhuolto järjestetään yhteistyössä kiertävän varhaiskasvatuksen erityisopettajan ja muiden tarvittavien tahojen, kuten opiskeluhuollon palvelujen tai monialaisten asiantuntijoiden kanssa.
Varhaiskasvatuksen esihenkilö