Soila Hiltunen
Kiertävä varhaiskasvatuksen erityisopettaja
Pedagogiikka, arviointi ja lapsen tuki
Varhaiskasvatuksen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia ohjaa varhaiskasvatuslaki ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteet.
Varhaiskasvatus ja esiopetus sekä perusopetus muodostavat lapsen kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden ja perustan elinikäiselle oppimiselle.
Keskeistä on niiden järjestäminen ja kehittäminen inkluusion periaatteiden mukaisesti. Periaatteisiin kuuluvat kaikkia lapsia koskevat yhtäläiset oikeudet, tasa-arvoisuus, yhdenvertaisuus, syrjimättömyys, moninaisuuden arvostaminen sekä sosiaalinen osallisuus ja yhteisöllisyys.
Inkluusioperiaatteen mukaisesti kaikilla lapsilla on yhtäläinen oikeus osallistua toimintaan ja opetukseen yhdessä vertaistensa kanssa erilaisista ominaisuuksista tai tuen tarpeista riippumatta.
Varhaiskasvatuksen tavoitteet
Varhaiskasvatusta ohjaa Varhaiskasvatuslaki (540/2018) ja Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2022). Edistämme laadukkaan ja yhdenvertaisen varhaiskasvatuksen toteutumista niiden asettamien velvoitteiden mukaisesti.
Varhaiskasvatuksen tavoitteena on lapsen kokonaisvaltaisen kasvun, kehityksen ja oppimisen edistäminen yhteistyössä huoltajien kanssa. Varhaiskasvatus edistää lasten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä ehkäisee syrjäytymistä ja eriarvoistumista. Varhaiskasvatuksessa opitut tiedot ja taidot vahvistavat lasten osallisuutta sekä aktiivista toimijuutta yhteiskunnassa.
Varhaiskasvatuslain mukaan varhaiskasvatuksen tavoitteena on
- edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia;
- tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista inklusiivisten periaatteiden mukaisesti;
- toteuttaa lapsen leikkiin, liikkumiseen, taiteisiin ja kulttuuriperintöön perustuvaa monipuolista pedagogista toimintaa ja mahdollistaa myönteiset oppimiskokemukset;
- varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen varhaiskasvatusympäristö;
- turvata lasta kunnioittava toimintatapa ja mahdollisimman pysyvät vuorovaikutussuhteet lasten ja varhaiskasvatushenkilöstön välillä;
- antaa kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet varhaiskasvatukseen, edistää yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa yleistä kulttuuriperinnettä sekä kunkin kielellistä, kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa;
- tunnistaa lapsen yksilöllisen tuen tarve ja järjestää tarkoituksenmukaista tukea varhaiskasvatuksessa tarpeen ilmettyä tarvittaessa monialaisessa yhteistyössä;
- kehittää lapsen yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, edistää lapsen toimimista vertaisryhmässä sekä ohjata eettisesti vastuulliseen ja kestävään toimintaan, toisten ihmisten kunnioittamiseen ja yhteiskunnan jäsenyyteen;
- varmistaa lapsen mahdollisuus osallistua ja saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin;
- toimia yhdessä lapsen sekä lapsen vanhemman tai muun huoltajan kanssa lapsen tasapainoisen kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parhaaksi sekä tukea lapsen vanhempaa tai muuta huoltajaa kasvatustyössä.
Varhaiskasvatussuunnitelma eli vasu
1.1.2026 tuli voimaan varhaiskasvatuslain muutos, joka poisti varhaiskasvatuksen järjestäjiltä velvoitteen laatia paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma. Tämän myötä aiempi Kontiolahden varhaiskasvatussuunnitelma on poistunut käytöstä.
Kontiolahden varhaiskasvatusta ohjaa valtakunnallinen Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, ja sen edellyttämät paikalliset tarkennukset tehdään varhaiskasvatuksen lukuvuosisuunnitelman yhteiseen, yksikkökohtaiseen ja ryhmäkohtaiseen osioon. Lukuvuosisuunnitelman yhteinen osio päivitetään lukuvuoden 2026-2027 aikana.
Lapsen vasu
Suunnitelmallisen ja tavoitteellisen varhaiskasvatuksen toteuttamiseksi laaditaan jokaiselle päiväkodissa, perhepäivähoidossa ja esiopetuksen täydentävässä varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) yhdessä huoltajien kanssa.
Myös lapsen mielipide ja toiveet selvitetään vasu-prosessissa lapsen iän mukaisella tavalla. Lapsen vasu laaditaan ensimmäisen kerran noin kahden kuukauden kuluessa varhaiskasvatuksen aloittamisesta, ja se päivitetään vähintään vuosittain. Vasussa ei aseteta tavoitteita lapsen kehitykselle tai oppimiselle, vaan tavoitteet asetetaan aina henkilöstön pedagogiselle toiminnalle; kuinka toiminnalla ja oppimisympäristöllä tuetaan lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia. Vasua laadittaessa huomioidaan positiivinen pedagogiikka sekä lapsen vahvuudet ja kiinnostuksenkohteet.
Lapsen tuki varhaiskasvatuksessa
Varhaiskasvatuksessa on käytössä kolmiportainen tuki, joka muodostuu yleisestä, tehostetusta ja erityisestä tuesta.
Kohdennetulla tuella ehkäistään tuen tarpeiden syntymistä, kasvamista ja monimuotoistumista. Lapsen tuen tarve arvioidaan yhdessä vanhempien, henkilöstön, varhaiskasvatuksen erityisopettajan ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa. Tarvittaessa varhaiskasvatuksen erityisopettaja osallistuu myös lapsen tuen suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan ryhmässä.
Tukea annetaan pääsääntöisesti lapsen omassa varhaiskasvatuspaikassa osana varhaiskasvatuksen päivittäistä toimintaa. Oppimisympäristöä muokataan tukemaan lapsen yksilöllisiä tarpeita ja vahvuuksia. Henkilöstö tukee lapsen kehitystä ja oppimista suunnitelmallisesti erilaisia menetelmiä ja välineitä käyttäen. Tuen toteuttaminen ja sen vaikuttavuuden arviointi kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan.
Lapsen tuki voidaan järjestää myös ryhmässä, jossa työskentelee varhaiskasvatuksen erityisopettaja. Näissä ryhmissä lapsia on vähemmän ja osa paikoista on varattu tukea tarvitseville lapsille. Tarvittaessa teemme yhteistyötä muiden asiantuntijoiden kanssa.
Jos lapsen tuen tarve on tiedossa varhaiskasvatukseen haettaessa, siitä on hyvä mainita jo silloin.
Tukeen liittyvissä asioissa voi olla yhteydessä varhaiskasvatuksen erityisopettajiin.
Varhaiskasvatuksen erityisopettajien yhteystiedot:
Tuire Miettinen
Kiertävä varhaiskasvatuksen erityisopettaja
Jaana Peltomaa
Kiertävä varhaiskasvatuksen erityisopettaja
Taru Rautiainen
Kiertävä varhaiskasvatuksen erityisopettaja
Wilma Liimatta
Kiertävä varhaiskasvatuksen erityisopettaja
Arviointi ja kehittäminen
Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa tavoitteet asetetaan henkilöstön toiminnalle. Lasten osaamistasolle yhteisiä tavoitteita ei aseteta.
Lasten kokonaiskehitystä kuitenkin havainnoidaan ja seurataan, jotta toiminta ja mahdolliset tukitoimenpiteet voidaan suunnitella lasten tarpeita vastaaviksi.
Miksi varhaiskasvatusta arvioidaan?
Varhaiskasvatuslaki ja perusopetuslaki velvoittavat varhaiskasvatuksen ja koulutuksen järjestäjiä arvioimaan järjestämäänsä varhaiskasvatusta ja opetusta sekä osallistumaan ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Arviointien keskeiset tulokset tulee julkistaa.
Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen arviointi perustuu kehittävän arvioinnin periaatteelle, jolloin arvioinnin avulla tunnistetaan toiminnan vahvuuksia ja kehittämistarpeita sekä kehitetään toimintatapoja niiden perusteella. Varhaiskasvatus- ja esiopetushenkilöstön tavoitteellinen ja suunnitelmallinen itsearviointi on keskeinen osa toiminnan laadun ylläpitämistä ja kehittämistä.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi tukee varhaiskasvatuksen ja koulutuksen järjestäjiä arvioinnissa ja kehittämisessä. Karvi on mm. laatinut varhaiskasvatukselle laadun indikaattorit, jotka kuvaavat laadukkaan varhaiskasvatuksen ominaisuuksia.
Miten arviointia tehdään?
Arvioinnin kohteena on varhaiskasvatus- ja perusopetuslain sekä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden velvoitteiden toteutuminen.
Arviointia tehdään yksiköissä ja ryhmissä osana toimintaa. Yhteiset tavoitteet ja toimintatavat kirjataan lukuvuosisuunnitelmiin, ja jatkuva arviointi on pääasiassa niiden toteutumisen seurantaa. Lisäksi arvioinnissa hyödynnetään Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvin tuottamaa digitaalista laadunarviointijärjestelmä Valssia, jolla arvioidaan vuosittain yhtä varhaiskasvatuksen osa-aluetta tarkemmin. Myös esiopetuksen arvioinnissa hyödynnetään Valssi-järjestelmää.
Yksiköissä tehtävän arvioinnin kohteena voivat olla muun muassa yksikön ja ryhmän toimintakulttuuri, henkilöstön vuorovaikutus lasten kanssa, pedagoginen toiminta ja oppimisympäristöt.
Yksilötasolla arvioinnin kohteena on lasten varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmien toteutuminen, ja arviointia tehdään aina ennen suunnitelmien päivittämistä. Arvioinnin yhteydessä pohditaan, miten vasuun ja esiopetussuunnitelmaan kirjatut pedagogisen toiminnan tavoitteet on huomioitu ja miten ne ovat toteutuneet varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toiminnassa. Myös lapsen tuen toteutumista arvioidaan säännöllisesti.
Lapsille ja huoltajille annetaan mahdollisuus osallistua arviointiin, ja heidän näkemyksensä otetaan huomioon toiminnan kehittämisessä.
- Lasten näkemyksiä selvitetään päivittäisen toiminnan lomassa vaihtelevin tavoin, esimerkiksi havainnoimalla, keskustelemalla ja erilaisia materiaaleja, esimerkiksi kuvia, hyödyntäen.
- Huoltajat voivat osallistua arviointiin mm. vastaamalla vuosittaiseen asiakaskyselyyn sekä toimipaikkojen toteuttamiin kyselyihin. Huoltajien toivotaan myös antavan palautetta päiväkotiin jokapäiväisissä kohtaamisissa ja vasu-keskusteluissa. Yhteistä arviointia voidaan tehdä myös esimerkiksi vanhempainilloissa tai muissa tapahtumissa.
Ota yhteyttä
Sanna Hintsala
Varhaiskasvatuksen asiantuntija
Piia Silventoinen-Litja
Varhaiskasvatuksen päällikkö