Perustietoa kaavoituksesta

Maankäytön suunnittelujärjestelmässä kaikista ylimmäisenä kaavojen laatimista ohjaavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Niitä noudattaen maakuntien liitot laativat maakuntakaavoja, joka on kaikista yleispiirteisin kaavataso.

Kontiolahden kaavoitusta ohjaavat Pohjois-Karjalan maakuntakaava ja viiden kunnan yhteisesti laatima Joensuun seudun yleiskaava 2020. Noudatamme toiminnassamme kaavahierarkiaa.

Kunnassa suunnittelemme alueidemme maankäyttöä yleiskaavoilla ja asemakaavoilla. Yleiskaava on nimensä mukaisesti yleispiirteinen kaava.

Tarkempaa alueiden järjestämistä ja rakentamista varten laadimme asemakaavoja. Tämä on yksityiskohtaisin kaavataso.

Sekä yleis- että asemakaavat hyväksyy kunnanvaltuusto.

Vireillä olevista kaavahankkeistamme tiedotamme vuosittain ilmestyvässä kaavoituskatsauksessa. Näiltä sivuilta löydät tietoa eri kaavatasoista. Voimassa olevat kaavat -sivuilta pääset tutkimaan kunnassamme voimassa olevia kaavoja. Vireillä olevat kaavat -sivuilta näet, millaisten kaavahankkeiden parissa juuri nyt työskentelemme.

Maakuntakaava

Maakuntakaavalla ratkaistaan valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja seudullisesti merkittäviä asioita. Maakuntakaava ohjaa kuntien yleis- ja asemakaavoitusta. Lisätietoja Pohjois-Karjalan maakuntakaavasta löydät Pohjois-Karjalan maakuntaliiton sivuilta, jonne pääset oikealla olevasta navigaattorista.

Yleiskaavat ja osayleiskaavat

Yleiskaavoilla ohjataan kunnan yhdyskuntarakennetta yleispiirteisesti ja sovitetaan yhteen erilaiset toiminnot, kuten asuminen, palvelut, työpaikat ja virkistysalueet. Yleiskaavalla maankäyttöä suunnitellaan yleensä 10–20 vuoden aikajänteellä. Yleiskaava voi koskea usean kunnan aluetta, kuten Joensuun seudun yleiskaava 2020, yhtä kokonaista kuntaa tai vain tiettyä aluetta, jolloin puhumme osayleiskaavasta. Kuntien raja-alueille voidaan laatia myös kuntien yhteisiä osayleiskaavoja, kuten olemme tehneet Joensuun ja Liperin kanssa Marjala–Onttola–Pilkko–Puntarikoski–osayleiskaavan.

Maankäyttö- ja rakennuslaki määrää yleiskaavoille tiettyjä sisältövaatimuksia. Ne koskevat muun muassa yhdyskuntarakennetta, asumisen tarpeita, palvelujen saatavuutta ja elinympäristön laatua.

Mikäli yleiskaava laaditaan oikeusvaikutteiseksi, eli suoraan rakentamista ja maankäyttöä ohjaavaksi, sitä voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena alueilla, joilla ei ole merkittävää rakentamispainetta. Tällöin rakentamiseen ei tarvita asemakaavaa tai suunnittelutarveratkaisua. Yleiskaavojen lähtökohtana pidämme maanomistajien tasapuolista kohtelua.

Asema- ja ranta-asemakaavat

Asemakaava on kunnan yksityiskohtaisin rakentamista ja kunnan toimintojen järjestämistä koskeva suunnitelma. Asemakaavoituksella luomme edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle. Asemakaavalla huolehdimme myös palvelujen alueellisesta saatavuudesta ja liikennejärjestelyistä.

Maankäyttö- ja rakennuslaki määrää, että asemakaava on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys tai maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää.

Ranta-asemakaavat ovat maanomistajakaavoja. Omistaja laadituttaa kaavan omistamilleen maille kunnan hyväksymällä konsultilla. Me hoidamme kuulemiset maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen mukaisesti. Vaikuttavuudeltaan ranta-asemakaava vastaa asemakaavaa.

Ota yhteyttä:

MARJA-LIISA SYKKÖ

MAANKÄYTTÖPÄÄLLIKKÖ
0400 491 791
marja-liisa.sykko@kontiolahti.fi

MAIJA PARIKKA

MAANKÄYTÖN SUUNNITTELIJA
050 566 6973
maija.parikka@kontiolahti.fi

LEENA SIPILÄ

SUUNNITTELUAVUSTAJA
0400 621 001
leena.sipila@kontiolahti.fi

PIRJO TÖRRÖNEN

TOIMISTOSIHTEERI
0400 588 868
pirjo.torronen@kontiolahti.fi

KAAVOITUKSEN SÄHKÖPOSTI

kaavoitus@kontiolahti.fi