Kuntatalous Suomessa elää tilastohistoriansa heikointa vuotta.
Kuntien veroennusteet pienenevät koko ajan. Voi hyvinkin olla, että
Helsinkiä lukuun ottamatta kaikki kunnat tekevät tältä vuodelta
alijäämäisen tilinpäätöksen.
Kontiolahden tilikauden tulos oli viime vuonna -3,5 miljoonaa euroa.
Tämän vuoden ennuste näyttää tällä hetkellä samaa. Onneksi
Kontiolahdella tehtiin kolme positiivista tulosta vuosina 2015–2017.
Ensi vuoden talousarvio pitää kuitenkin laatia tavalla tai toisella positiiviseksi.
Menokehitys ratkaisee
Kunnan talouden suunnan ratkaisee menokehitys. Oli seuraavien vuosien
tulo- eli valtionosuus- ja verokehitys miten positiivinen tahansa,
pitää menokasvun olla noin nolla. Tulojen ja menojen epäsuhta on
Kontiolahdella viime vuosina kasvanut. Isot ikäluokat
perusopetuksessa, kiinteistöjen korjaukset ja väistötilat sekä
palkkojen sopimuskorotukset ja lomarahojen paluu ovat lisänneet ja
lisäävät menoja. Samalla lainsäädännön vuoksi varhaiskasvatusmaksujen
alenema, verotulojen ja valtionosuuksien sekä vuokratulojen pienenemä
rapauttavat tulopohjaa.
Kontiolahden kunnan väestö on Itä-Suomen nuorin mutta samaan aikaan
myös nopeimmin ikääntyvä. Sosiaali- ja terveysmenot kasvavat ja suuri
lasten ja nuorten määrä edellyttää satsauksia varhaiskasvatukseen ja
opetustoimeen. Kunta satsaa kasvustrategiansa mukaisesti myös
maanhankintaan, kaavoitukseen ja kunnallistekniikan rakentamiseen.
Kunnalla on suuria investointitarpeita jatkossakin. Valtuusto päättää
kahden yhtenäiskoulun ratkaisusta lokakuussa. Kunnanhallitus esittää,
että yhtenäiskoulut sijaitsevat kirkonkylällä ja Lehmossa.
Toteutuessaan tämä tarkoittaa tulevina vuosina yli 20 miljoonan euron
investointikustannuksia kouluihin.
Samaan aikaan toteutetaan kirkonkylän uuden terveysaseman
rakentaminen ja Lehmon alueen varhaiskasvatuksen uudet tilaratkaisut.
Terveysaseman osalta hankesuunnitelman pitäisi valmistua lokakuun
lopulla ja pian tulee ratkaista, rakentaako kunta rakennuksen omaan taseeseensa.
Varhaiskasvatuksessa saatamme tarvita myös yksityisiä toimijoita
tasaamaan investointipaineita ja palvelun tuottamista. Yksityisen etu
on, että se rakentaa tilat itse ja kunta hankkii palvelun
kuntalaisille palvelusetelin avulla, mistä meillä on jo kokemusta
kirkonkylällä. Koko kunnan tasolla yksityisen osuus Kontiolahden
varhaiskasvatuksesta on 24 prosenttia ja Lehmossa 10 prosenttia.
Uusia työpaikkoja saatu lisää
Yritystiloja on rakennettu runsaasti ja sitä kautta saatu myös paljon
uusia työpaikkoja ja verotuloja kuntaan. Kontiolahden Yrityspalvelu Oy
rakensi viimeisimmäksi Jotwire Oy:lle uudet tilat, jolloin kuntaan
saatiin 125 uutta työpaikkaa. Kunnassa on myös yrityksiä, jotka
kehittävät uusia yritysalueita aktiivisesti. Tästä esimerkkinä
vaikkapa Master-yhtiöiden isot investoinnit Lehmonkankaalla.
Yrityspalvelu Oy:llä ei aivan lähiaikoina ole mahdollisuuksia uusiin
isoihin investointeihin, mutta elinvoimaa vahvistavia investointeja
tulee silti kunnassa jatkaa. Lainarahan hinta on alhainen ja vain
uusilla kannattavilla investoinneilla voidaan luoda kasvua ja uskoa
Joensuun seudun elinvoimaan.
Kontiolahti eroaa maakuntamme muista kunnista siinä, että tuloistamme
selvästi suurempi osa tulee verotuloista valtionosuuksien sijaan.
Siksi yleinen talouden sekä työllisyyden kehitys ovat meille
ratkaisevia. Tosiasia on myös, että Kontiolahden verotulot ja
valtionosuudet asukasta kohti ovat viidenneksi pienimmät Suomessa. Se
tarkoittaa, että väestörakenteemme on hyvä mutta myös sitä, että
maltillisilla veroprosenteilla olemme järjestäneet tehokkaasti hyvät
palvelut kuntalaisille. Toiminnan tehostaminen jatkossa ei ole
helppoa, vaikka sitä koko ajan teemme.
Kunnanhallitus antaa talousarvioraamin lautakunnille kokouksessaan
30.9.2019. Menokehityksen on siis oltava lähellä nollaa. Haastetta luo
Siun soten paineet maksuosuuden kasvusta. Mikäli Siun soten maksuosuus
kasvaa, se tarkoittaa vähemmän rahaa sivistys- hallinto- ja tekniselle
osastolle. Tilanne on vaikea, mutta sen takia meillä on koko
henkilöstö ja luottamusmiehet ratkomassa asioita. Luotan omaan
porukkaamme täydellisesti ja onnistumme kyllä talousarvion
laadinnassa. Se vaatii kuitenkin kompromisseja, luovaa ajattelua ja
positiivista asennetta.